ETUSIVU

UUSIN LEHTI

ARKISTO

TILAAJAPALVELU

TOIMITUS

MEDIAKORTTI
Suomen Luonto

Venusta tarkkailemaan


Kuun sirppi ja venus. Kuva Pekka Parviainen.

Venus on tänä keväänä iltataivaan kirkkain taivaankappale Auringon ja Kuun jälkeen. Nyt se näkyy erityisen hyvin täällä pohjolassa.

"Kirkkaus johtuu planeetan hyvin valoa heijastavasta pilvipeitteestä ja siitä, että se on lähellä Maata ja Aurinkoa. Venus on lisäksi tänä keväänä Maasta katsottuna asteissa mitattuna näennäisesti etäällä Auringosta", kertoo Jyväskylän tähtiharrastajien yhdistyksen Siriuksen puheenjohtaja Arto Oksanen.

Venus on lähempänä Aurinkoa kuin Maa, joten sillä on lyhyempi kiertorata.
"Venus kulkee nopeammin radallaan Auringon ympäri. Siksi se saavuttaa meitä kevään mittaan, ja planeetan läpimitta kasvaa näennäisesti. Lopulta Venus ikään kuin ohittaa meidät sisäkaarteesta."

Samalla kun Venuksen läpimitta näennäisesti kasvaa, sen sirppi kapenee.
"Venuksesta näkyy vain Auringon valaisema puoli, ja kun Venus hiljalleen siirtyy Maan ja Auringon väliin, se erottuu lopulta vain hyvin kapeana sirppinä."

Sisäkaarreohitus huipentuu kahdeksantena kesäkuuta, jolloin Venus on tarkalleen Auringon ja Maan välissä ja näkyy siis Aurinkoa vasten. "Venuksen ylikulku" on harvinainen tapahtuma; viimeksi sellaista ihasteltiin 1882. Ylikulun aikana Venus on vain 43 miljoonan kilometrin päässä Maasta, lähempänä kuin Mars koskaan.

Venus on osapuilleen Maan kokoinen planeetta. Viime aikoina toinen naapurimme, Mars, on kerännyt kaiken huomion, mutta myös Venusta tutkitaan uutterasti, jopa Suomessa.

"Venuksen pinta on geologisesti erittäin nuorta, kauttaaltaan vain 400600 miljoonan vuoden ikäistä. Erään teorian mukaan Venuksen pinta on uusiutunut jonkin katastrofaalisen mullistuksen seurauksena. Sen pinta on täysin erilainen kuin Maan tai Marsin; siellä ei ole vettä eikä luultavasti ole koskaan ollutkaan", kertoo Venuksen litosfääriä tutkiva Petri Kostama Oulun yliopistosta.

"Ennen uusimpia Mars-lentoja Venukseen oli itse asiassa onnistuneesti päässyt useampia laskeutujia kuin Marsiin", Kostama muistuttaa. Esimerkiksi 1981 Venukseen laskeutui venäläinen Venera 13, joka lähetti Maahan tietoa 127 minuutin ajan.

"Aiemmin pidettiin mahdollisena, että Venuksen tiheän pilviverhon takana olisi elämää. Tästä haaveesta on luovuttu: Venuksen pinnan paine vastaa meressä kilometrin syvyydessä vallitsevaa painetta. Lämpötila on noin plus 470 astetta."

Teksti: Juha kauppinen



PALAUTE   YHTEYSTIEDOT