ETUSIVU

UUSIN LEHTI

ARKISTO

TILAAJAPALVELU

TOIMITUS

MEDIAKORTTI
Suomen Luonto
Toimitukselta 4/2005

Vaaraton susi ei myy

Haluatteko susien elävän naapureinanne? Tätä kysyttiin tiheimmän susikannan alueella asuvilta Helsingin yliopiston mielipidetutkimuksessa. Susikannan "hoidosta" taas on tiedusteltu eri osissa Suomea "asianosaisilta" lähinnä riistanhoitoyhdistyksiltä. Hämmästystä herättää, että näinkin valikoidusta otoksesta löytyy sentään monia suden ymmärtäjiä ja hyväksyjiä.

Suomessa on 160180 sutta ja 5,2 miljoonaa ihmistä. Espanja on 1,5 kertaa Suomen kokoinen ja sen väkiluku on kahdeksan kertaa suurempi siellä elää 2000 sutta. Yhdysvaltain Michiganissa oli vuonna 2003 yli 320 sutta alle puolen Suomen kokoisella alueella, jonka väestö on kaksi kertaa suurempi kuin Suomen. Paljon Suomea pienemmän Minnesotan osavaltion väkiluku on noin viisi miljoonaa ja siellä elää vajaat 3000 sutta.

Pohjois-Amerikasta ei tunneta 1900-luvulta ainoatakaan tapausta, jossa susi olisi käynyt ihmisen kimppuun, ja mantereella on yhä yli 65 000 sutta. Väitteet, joiden mukaan ihmiset ja sudet eivät voi elää samoilla seuduilla tai että sudet olisivat vaarallisia ihmisille, ovat perättömiä.

Suomessa on nykyisin ruokaa sudelle. Hirviä on yllin kyllin, samoin maan eteläosissa valkohäntäkauriita. Metsäkauriit yleistyvät kovaa vauhtia ja ovat levinneet suurimpaan osaan Suomea. Ennen susien oli pakko käydä kotieläinten kimppuun ruokaa saadakseen luonnonvaraisia hirvieläimiä ei ollut. Nyt tilanne on aivan toinen.

Miksi sutta pelätään lähes hysteerisesti? Taustalla ovat perinteiset sadut, joissa julma ja verenhimoinen susi hotkaisee pikku Punahilkan ja isoäidin, vaanii sillan alla pikku kilejä ja puhaltaa nurin porsaspoloisten huteran asumuksen. Suomessa asenteisiin on vaikuttanut Turun seudulla 1880-luvulla yli 20 koululaista tappanut pieni susinaaras, joka saattoi olla koirasusi.

Sen jälkeen susi ei ole Suomessa hyökännyt ihmisen kimppuun. Samaa ei voida sanoa hirvestä, lehmästä tai koirasta. Tietenkään kukaan ei voi taata, ettei susi jossakin tilanteessa voisi vahingoittaa ihmistäkin, mutta se on erittäin epätodennäköistä.

Sudet ottavat joskus kotieläimiä saalikseen, useimmiten kyse on koirasta tai porosta. Valtio korvaa porot, mutta ei esimerkiksi koiran todellista arvoa. Eikä rahalla voi korvata koulutettua metsästyskoiraa ja monivuotista ystävää ja lemmikkiä. Mutta miksi meteliä ei nosteta vaikka autojen tappamista koirista, joita on monin verroin enemmän? Tai lapsista, joita kuolee liikenteessä kymmeniä joka vuosi?

Tiedotusvälineet ja erityisesti lööpeillä myyvät sanoma- ja aikakauslehdet ovat osavastuussa susihysteriasta. Uutiset vaarattomista susista eivät myy. Nyt susiseuduilla luetaan tappajasusien uhasta, petojen aiheuttamista "ongelmista" eikä uskalleta lähettää lapsia kävellen kouluun. Työsarkaa riittäisi myös metsästäjien valistamisessa ja koulutuksessa. Kun faktoja ei ole, vedotaan tunteisiin. Ja kun pedot eivät aiheuta todellisia ongelmia, niitä täytyy keksiä.

Teksti: Juha Valste



PALAUTE   YHTEYSTIEDOT