ETUSIVU

UUSIN LEHTI

ARKISTO

TILAAJAPALVELU

TOIMITUS

MEDIAKORTTI
Suomen Luonto

Helmikuu luonnossa

Viherpeipot aloittelevat soidinlentoansa. Ne suihkivat niin taitavasti, että voisi kuvitella pääskysten palanneen. Poikueita voi nähdä jo toukokuussa.

Ilmassa on varhaiskevään tuntua. Aurinko lämmittää ja talitintit vetelevät titityytään tai tityytään.

Pimeä väistyy. Kuun lopussa Etelä-Suomessa on enää 11 tuntia pimeää, Utsjoella 10 tuntia.

Helmiäispilvet hohtavat yläilmakehässä. Varmimmin näitä jääkidepilviä näkee auringonlaskun jälkeen.

Elämme vuoden kylmintä aikaa. Sadan vuoden tilaston perusteella helmikuun keskilämpötila on Helsingissä 5,7, Jyväskylässä 8,8 ja Sodankylässä 13,0 astetta.

Käpylinnut alkavat rakentaa pesää. Poikaset kuoriutuvat maaliskuussa.

Pöllöt huhuilevat.

Ensimmäiset muuttolintujen tiedustelijat kuten pulmuset, mustavarikset ja harmaalokit saapuvat.

Ilveksen kiima alkaa ja urokset kamppailevat rajusti naaraista. Suomessa on reilut tuhat ilvestä.

Saimaannorppa synnyttää poikasensa jäälle kasautuneeseen kinokseen kaivamaansa lumiluolaan. Itämerennorppien kuutit syntyvät avomerellä ahtojäiden ja lumen alle kaivettuun luolaan.

Mateen kutu on huipussaan ja muikun kutu alkaa.

Linnut valitsevat kumppaninsa kansanuskomuksen mukaan helmikuun 14. päivänä, joka on myös ystävänpäivä. Ystävänpäivällä on ainakin 1400-luvulle ulottuvat perinteet Euroopassa; Yhdysvaltoihin se rantautui vasta 1800-luvulla. Meillä ystävänpäivää vietettiin ensimmäisen kerran 1980-luvulla.

Muita päivämääriä: Kansainvälinen kosteikkopäivä on 2.2., J. L. Runebergin päivä ja kynttilänpäivä 5.2., saamelaisten kansallispäivä 6.2., laskiaissunnuntai 26.2., Kalevalan päivä ja suomalaisen kulttuurin päivä 28.2.

Kuvat: Lauri Sippu



PALAUTE   YHTEYSTIEDOT