ETUSIVU

UUSIN LEHTI

ARKISTO

TILAAJAPALVELU

TOIMITUS

MEDIAKORTTI
Suomen Luonto

Elokuun kalenteri


Kuva Mikko Pöllänen/LKA

Ukkonen ryskää, ja salamaniskuja on syytä kunnioittaa. Salaman etäisyyden voi Ilmatieteen laitoksen mukan laskea näin: välähdyksestä aletaan laskea sekunteja. Kun jyrinä alkaa, jaetaan saatu sekuntimäärä kolmella, jolloin saadaan etäisyys kilometreissä.

Elokuussa sataa eniten. Yleensä sade ei ole jatkuvaa vaan tulee ryöppyinä ja sademäärät ovat isoja. Vuorokauden sade-ennätys on silti heinäkuulta 1944, jolloin Espoon Lahnuksessa satoi 27. päivänä 198 millimetriä vettä.

Herukat, vadelmat ja karviaiset kypsyvät. Pakastamalla värikkäät marjat säilyvät talvenkin piristykseksi. Punaherukan lehdistä saa silputtua maukkaan C-vitamiinilisän salaattiin.
713. elokuuta vietetään puutarhamarjojen teemaviikkoa.

Puolukkaan päästään Metsäntutkimuslaitoksen mukaan Etelä- ja Keski-Suomessa kuun viimeisellä viikolla, Oulun ja Lapin lääneissä syyskuun ensimmäisellä viikolla. Poiminta-aikaa kestää lumien tuloon asti. Puolukkasadosta on tulossa keskinkertainen.

Linnut liikehtivät. Öisin lähtee Afrikkaa kohti hyönteisiä syöviä pikkulintuja kuten pajulintuja. Myös kahlaajat, haarapääskyt, kottaraiset ja petolinnuista mehiläishaukat jättävät Suomen.

Sorsastus alkaa 20. 8. Tulilinjalle joutuvat sinisorsat, tavit, heinätavit, haapanat, jouhisorsat, lapasorsat, punasotkat, tukkasotkat, telkät, haahkanaaraat, nokikanat, meri-, metsä- ja kanadanhanhet sekä lehtokurpat.

Amiraalit ja ohdakeperhoset vaeltavat meille joukoittain Välimereltä. Ne voivat lisääntyä täällä, mutta talvehtiminen on niille ylivoimaista. Siksi perhoset lähtevät ilman viiletessä etelään, elleivät ehdi kuolla sitä ennen.



PALAUTE   YHTEYSTIEDOT