 |
Susien määrä yllättäen vähentynyt
Salametsästys on lisääntynyt Kainuussa. Sudet ovat siirtyneet länteen.
Julkisuudessa keskustellaan susien määrän kasvun tuomista ongelmista, mutta: ”Suomessa on 200 sutta, vuosi sitten määrä oli 250”, toteaa suurpetovastaava Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta (Rktl).
Osin taantumista selittää hirvien väheneminen Itä-Suomessa. Kojolan mukaan tämä ei yksin riitä selitykseksi.
”90 prosenttia yli puolivuotiaiden susien kuolleisuudesta on ihmisen aiheuttamaa. Susia on hävinnyt enemmän kuin metsästyslupien perusteella olisi pitänyt”, Kojola toteaa.
Rktl teki äskettäin maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä pikaselvityksen susien määrästä alueittain. Esimerkiksi Kainuussa olisi tilaa ja ruokaa, mutta lausunnon mukaan siellä elää vakituisesti vain kaksi susilaumaa sekä lisäksi kaksi laumaa, jotka liikkuvat itärajan molemmin puolin.
Yksin Kuhmosta on kadonnut viime syksyn jälkeen kaksi vakituista laumaa, yhteensä noin 13 sutta. Lupia siellä on ollut vain seitsemän suden kaatoon.
”Petojen salametsästystä on, ja ongelma on kasvanut”, myöntää Kainuun riistanhoitopiirin riistapäällikkö Jukka Keränen. Keränen ei kuitenkaan kommentoi yksittäisten kadonneiksi väitettyjen laumojen kohtaloa ennen kuin Rktl julkaisee virallisen susitilastonsa, joka perustuu Suomen noin tuhannelta petoyhdysmieheltä kerättyihin aineistoihin.
”En ymmärrä tällaista hätiköintiä, että ministeriö käskee hirmu aikataululla selvittämään susitilannetta. On riski, että tulos ei ole luotettava.”
”Paine maakunnista on kova uusien kaatolupien myöntämiseen”, Kojola ounastelee syytä ministeriön vaatimalle pikaselvitykselle.
”Alkuvuodesta tehty laskenta on laadukas. Viime aikojen tiedot eivät ole arvioitamme muuttaneet. Olimme yhteydessä riistanhoitopiireihin, jotka keräsivät tietoja petoyhdysmiehiltä. Lisäksi käytimme kenttähavaintojamme.”
”Lausunnon perusteella päätettiin, että kaatolupien määrää ei ole syytä nostaa”, kertoo ministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari.
Susien levinneisyyden painopiste on muutamassa vuodessa siirtynyt länteen. On vasta tovi siitä, kun media seurasi ensimmäisen radiopannalla varustetun suden taivalta Kainuusta kohti länttä.
”Pyhäjoella ensimmäinen pesintä todettiin 2002. Emot löydettiin ammuttuina ja mereen upotettuina”, Kojola sanoo.
Tämän jälkeen on edetty harppauksin. Länsi-Suomessa on kolme susien keskittymää: Säkylän Pyhäjärven alueella, Oulujärven ympäristössä sekä Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Susi on siis kaikonnut Kainuusta ja siirtynyt elämään asutummille seuduille.
”Sudet karttavat edelleen ihmistä. Ne löytävät Länsi-Suomestakin harvaan asutut takamaat”, Kojola huomauttaa.
Kainuun riistapäällikkö Jukka Keränen, ketkä Kainuussa salametsästävät?
”Ensinnäkin haluan tähdentää, että Metsästäjäin Keskusjärjestö, Riistanhoitopiirit ja -yhdistykset ovat jyrkästi kaikkien riistaeläinten salapyyntiä vastaan. Meillä ei ole tietoa siitä, ketkä salametsästystä harjoittavat.”
Joillain seuduilla on ilmeisesti julkisia salaisuuksia siitä, keitä salametsästyksen takana on?
”Voi olla, mutta jos näin on, riistanhoitopiiri pidetään ainakin niistä tiedoista ulkopuolella”, Keränen sanoo.
”Suhtautuminen suteen on erilaista kuin muihin eläimiin. Jos kyse olisi hirven tai karhun salakaadoista, uskon, että suurempi osa metsästäjistä suhtautuisi siihen kielteisesti.”
Susi on perinteisesti vihatuin ja pelätyin suurpetomme. Juuri nyt vaino näyttää tilastojen valossa jopa ohjaavan suden levinneisyyttä maassamme.
Teksti: Juha Kauppinen
|
|
