Suvikuuta

Kalastusta harrastava tuttavani kehuu keväällä tai alkukesällä pyydettyä, savustettua särkeä meheväksi herkuksi. Hän on yllättänyt minut myös graavisuolatulla särjellä. Väheksytty särki on jotain, jolla voi näinä eksoottisen herkuttelun aikoina lyödä laudalta kaukaa rahdatut ja altaissa kasvatetut kalat. Särkien pyytäminen pois kotijärveä rehevöittämästä on ekoteko. Ruoka-aines on halpaa ja taatusti tuoretta. Ylimääräinen makubonus tulee vielä omasta vaivannäöstä ja siitä, että tietää, mistä ja milloin kala on pyydetty. Tämän lehden loppupuolella voimme viritellä makuhermojamme loppukevään ja kesän kalaherkkuja varten ja tutkiskella pyydysohjeita.

Kalojen kutuaikaa odotellessaan vanha kansa korjaili huhtikuussa kalanpyydyksiä ja rakenteli uusia. Kaikkein tärkein työ on ollut suurten havupuukaskien, huhtien, kaataminen. Kustaa Vilkuna pitää Vuotuinen ajantieto -kirjassaan ilmeisenä, että huhtikuu on saanut nimensäkin huhdasta.
Huhtikuuta on kutsuttu myös sulamakuuksi, kiimakuuksi ja suvikuuksi. Luonto elää kiihkeässä liikkeessä ja muutoksessa, minkä auringon pitenevä kaari, valo ja lämpö saavat aikaan. Lintuvuoden äänekkäin neljännes alkaa, kun muuttolinnut palaavat ja reviiri- ja soidinlaulut virittyvät. Vihreä versoo paljastuvasta maasta ja kevätkukat puhkeavat. Purot karkaavat uomistaan ja järvien jäät helisevät viime tervehdyksensä.
Suvea on kahdenlaista. Itä- ja Pohjois-Suomessa sana tarkoittaa talvista suojasäätä, ja sitäkin on vielä koettavissa. Pohjoisimmassa Lapissa vuorokauden keskilämpötila nousee plussan puolelle eli kevät alkaa vasta toukokuussa; muu Suomi siirtyy kevääseen huhtikuussa. Kesää merkitsevä suvi on myös liittynyt huhtikuuhun jo ikivanhoina aikoina. Vanhoissa riimukalentereissa jaettiin vuosi kahtia: suvi alkoi huhtikuun 14. ja talvi lokakuun 14. päivänä.

Kevät herättelee ihmisessäkin monenlaista puuhakkuutta ja pesänrakennusviettiä. Onneksi moni muistaa oman touhun keskellä miettiä, millaiseen maahan pienet siivekkäät palaavat. Mikä on kotimetsän tila? Onko soidinpaikkojen rauha tallella? Miten jaksaa kotijärvi? Ovatko pesäpuut pystyssä ja pöntöt valmiina tulijoille?
Tässä numerossa kuunnellaan lintujen konserttia ja jäiden lähdön ääniä. Kevät on myös yöpakkasen kovettaman hangen ratinaa suksen alla, pälvessä lämpiävän mullan tuoksua ja sammakon kurnutusta. Keväinen onni voi olla nokkosperhosen punaruskea lepatus, leskenlehden keltainen katse tai auringon lämmin läikkä poskella. Kaikki aistit auki suvikuulle!

Teksti: Ritva Kupari