Johannesburgissa vihertää

Paikalliset viranomaiset organisoivat yhdessä YK:n järjestöjen ja Maailman luonnonsuojeluliiton IUCN:n kanssa Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksen ajaksi kaupunkiin kampanjan, jonka tavoitteena oli minimoida kymmenientuhansien kokousvieraiden aiheuttama saastepiikki.
Kulutusbarometrista saattoi seurata päivittäin, kuinka paljon energiaa ja vettä kulutettiin, jätteitä tuotettiin ja kierrätettiin sekä kuinka paljon aiheutettiin hiilidioksidipäästöjä. Kampanjalla haluttiin vaikuttaa paitsi kokousväen käyttäytymiseen myös jättää Etelä-Afrikkaan ympäristöajattelua ja -tietoa.

Osana samaa viherryttämiskampanjaa osanottajille annettiin mahdollisuus hyvittää matkansa aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ? ja se lienee vieläkin mahdollista osoitteessa www.climatelegacy.org. ? lahjoituksella, joka käytetään kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviin hankkeisiin Etelä-Afrikassa.
Minun lentoni Suomesta ja energiankulutukseni Johannesburgissa aiheuttivat seitsemän ja puolen tonnin hiilidioksidipäästöt. Niiden hinnaksi laskettiin 75 dollaria eli suunnilleen sama määrä euroja. Koko kokouksen potiksi arvioitiin 300 000 tonnia hiilidioksidia.

Osuuteni laskeminen ja lahjoituksen tekeminen oli internetin kautta helppoa. Sieltä sain myös tietoa, millaisia uusiutuvan energian lisäämishankkeita rahoilla aiotaan toteuttaa kolmen vuoden kuluessa ja miten niitä seurataan.
Jotkut valtiot maksoivat valtuuskuntansa hiilidioksidipäästöt. Suomenkin valtuuskunta tuki hanketta, mutta jätti lahjoituksen tekemisen jäsentensä omalle vastuulle.

Tällaisen kaikille avoimen kasvihuonepäästöjen hyvittämiskampanjan voisi kehittää Suomeenkin. Rahojen pitäisi mennä nimenomaan ilmastonmuutosta ehkäisevään toimintaan.
Yksinkertaisempaa tavalliselle kansalaiselle olisi tietenkin se, että lentolippu sisältäisi myös hinnan lennon ympäristöhaitasta. Tällöin lentopolttoaineesta perittäisiin riittävästi ympäristöveroa, jonka tuotolla valtio voisi rahoittaa luonnon- ja ympäristönsuojelutyötä niin kotimaassa kuin kehitysmaissakin.
Johannesburgissa vihertää muuten siitäkin syystä, että siellä on kevät vaihtumassa kesäksi. Ikivihreiden palmujen ja kukkivien puiden rinnalla näin sinne tänne istutettuja koivuja, joista ensimmäiset saivat lehtensä syyskuun alkupäivinä.

Teksti: Ritva Kupari