Ulkomainen pullovesi on vuoden turhake

Vuoden turhake on ulkomailta rahdattu pullovesi. Voittaja seuloutui lähes sadan ehdokkaan joukosta. Toisen sijan sai terassilämmitin ja kolmannen sähkökäyttöinen perunankuorimaveitsi. Pyrkimys helppoon arkeen ja itsestä huolehtimiseen korostuivat ehdokasvalikoimassa.

Vedestä on tullut muotijuoma. Sinänsä se on aivan mainio asia, onhan vesi luonnollista juomaa, se ei lihota eikä närästä. Pullotettua vettä on juotu muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa vuosikausia. Meille tapa on kotiutunut viime vuosina.

Pullovesien suosio on ällistyttävä. Muutamia vuosia sitten nuoret naiset alkoivat kanniskella juomapulloja, nyt niitä näkee mitä oudoimmissakin kourissa kuten rotevilla rakennusmiehillä ja keski-ikäisillä sauvakävelijöillä. Muuhun Eurooppaan verrattuna pullovettä juodaan meillä vielä kuitenkin vähän. Italialainen hörppii sitä 200 litraa vuodessa, suomalainen lipittää vaivaiset kaksi litraa. Eroja on muihin maihin tietenkin myös sekä ilmastossa että vesijohtoveden laadussa.

Suomessa on useita veden pullottajia, vesi on hyvää ja pulloissa on varaa valita. Miksi siis ulkomailta tuodaan miljoona litraa vettä? Tullin tilasto kertoo, että meille on tammi-elokuussa rahdattu jo reilut 700 000 litraa pullotettuja hiilihapottomia luonnon kivennäisvesiä. Vesistä lähes kaikki on peräisin Ranskasta, pieniä määriä tulee lisäksi Saksasta, Ruotsista, Italiasta ja Belgiasta.

Tuonnin kasvu edelliseen vuoteen lasketaan sadoissa prosenteissa. Maailmalla on monin paikoin pulaa vedestä tai se on juotavaksi kelpaamatonta. Näissä maissa pullotettujen vesien myyminen on luonnollista.

Suomessakin on alueita, joissa vesi saattaa olla huonolaatuista. Toisaalta on myös tilanteita, joihin pullovesi sopii hyvin. Harmillista vain, että kotimainenkin vesi pakataan kertakäyttöpulloihin.

Japanissa vesijohtoveden kelvottomuus on johtanut ennennäkemättömään pulloliikenteeseen: Jo muutama vuosi sitten pieniä pet-pulloja nakeltiin roskiin nelisen miljardia kappaletta. Miten lienee Suomessa? Pääkaupunkiseudun jätehuoltoyhtiöstä kerrotaan, etteivät muovipullot vielä näy erillisenä ongelmana. Ravintoloista, joissa kannuvesi on korvattu pullovesillä, saattaisi tulla varottava esimerkki.
Ruotsissa ja Saksassa kaikki muovipullot menevät kiertoon.

Vuoden turhakeäänestyksessä ulkomainen pullovesi sai kolme puoltoääntä. Vesiaihetta hämmennettiin lisäksi muun muassa toimistoissa nopeasti yleistyneillä lähdevesiautomaateilla, joiden äärellä työntekijät kokoontuvat yhdysvaltalaiseen tapaan hörppäämään vettä kertakäyttömukista. Yrityksen mukaan päniköissä on kotimaista lähdevettä.

Ulkomaisen pulloveden tuontia Suomeen pidettiin yhtä älyttömänä kuin hiekan vientiä Saharaan. "Suomessakin on ryhdytty trendinomaisesti apinoimaan kelvottomaan johtoveteen tottuneita keskieurooppalaisia ja ostetaan meidän oloissamme useimmiten täysin tarpeetonta vähittäispakattua vettä, jota kaiken lisäksi rahdataan ympäristöä kuormittavasti satojen tai tuhansien kilometrien takaa. Totuushan on, että Suomen erinomainen vesijohtovesi on aivan yhtä hyvää, ja jos pullotteeseen jostakin syystä on erityinen tarve, kotimaisia vaihtoehtoja löytyy runsaasti." Näin perustelee nimimerkki I.S. ulkomaisen pulloveden turhuutta.

Helpotusta arkeen?
Turhakeraati pohti ehdokkaita kiinnostuneena. Luetteloa selatessamme vahvistui ajatus, että elämme aikaa, missä arki koetaan työlääksi ja omaan napaan tuijottelu on sallittua. Arjen puuduttavuuteen tarjoillaan esimerkiksi omenankuorimakonetta, kahden perunan vakuumipakkausta, voileipägrilliä ja letityskonetta.

Nokkelat markkinoijat hyödyntävät ihailtuna olemisen tarvetta omituisilla laihdutusvempaimilla, joiden tehosta ei ole näyttöä, tai esimerkiksi kaupunkimaasturilla, jolla ajava voi kokea olevansa asfaltillakin kuin safariseikkailulla. "Vehkeet ovat kovia energiankuluttajia, ja jo nimikin kertoo auton käyttötarkoituksen olevan varsin skitsofreeninen. Kaupunkimaasturi edustaa minäkeskeistä ajattelua sekä karjapuskureineen piittaamattomuutta kevyttä liikennettä kohtaan", ehdotuksen lähettäjä Jan-Erik Löflund pääkaupunkiseudulta kirjoittaa.

Alkukarsinnan jälkeen otimme tarkempaan käsittelyyn ulkomaisen pullotetun veden, citymaasturin, laihdutusvyön, elektronisen kärpäslätkän ("rullattu sanomalehti ajaa saman asian"), sähkökäyttöisen kasvoharjan ("poistaa iholta kuolleita ihosoluja ja vilkastuttaa verenkiertoa"), terassilämmittimen, paristokäyttöisen perunankuorimaveitsen, jääteekoneen ("liruttaa kylmän veden teepussin läpi") ja lähestymiskytkimellä varustetun puutarhatontun ("toivottaa ihmiset tervetulleeksi, soi ja välkyttelee valoja").

Päädyimme antamaan kakkossijan terassilämmittimelle. Muotiin tullut sesonkien venyttäminen on energiaa vievää toimintaa. Tomaattien ja mansikoiden kasvukautta pitkitetään keinotekoisesti, nyt siis myös kesää. "Ulkoilman lämmittäminen on järjetöntä. Jos on kylmä, niin vaatetta päälle", perustelee terassilämmitintä ehdottanut Tiina-Liisa Vaskivuori.

Kolmannen sijan sai paristoilla toimiva perunankuorimisveitsi, jolla selvästi on haluttu tuoda glamouria arkipäivään. Ja sitä tuleekin kuten Tuula Sipponen-Viheriäsaari todistaa: "Voitin veitsen arpajaisissa. Se tuotti suurta riemua kotonani, varsinkin lasten keskuudessa. Veitsi piti kovaa pörinää, tärisi edestakaisin perunan päällä ja silpoi pienen pieniä perunankuoria ympäri keittiötä. Perunan kokonaan kuoriminen veitsellä oli ylivoimainen tehtävä, veitsi kun tuntui elävän omaa elämäänsä." Aidon turhakkeen tunnusmerkit täyttyivät, kun vempain lopuksi piilotettiin kaappiin hyödyttömänä.


Ulkomaisesta pullovedestä ja terassilämmittimestä tuli kummastakin kolme ehdotusta, joten ensimmäisen ja toisen palkinnon saaja arvottiin. Voittaja on Merja Kaikkonen Hyvinkäältä, kakkossijalle tuli jyväskyläläinen Jorma Rahkonen. Kolmannen palkinnon saa Tuula Sipponen-Viheriäsaari Helsingistä.

Ensimmäinen palkinto on käsityönä Uudessakaupungissa tehty variksenmarjavarpuluuta. Toinen palkinto on monipuolinen hyödyke, kotimainen mäntypärekori. Kolmas palkinto on Fiskarsin harava, käypä vaihtoehto vuoden 2000 turhakkeelle, lehtipuhaltimelle.

Kaikkien vastaajien kesken arvottiin pyörälaukku, jonka saa Leena Nousiainen Salosta. Hänen ehdotuksensa oli tutkanpaljastin. Palkinnot postitetaan viikolla 50.

Hanavesi voitti makutestin
Sokkotestasimme viisi erilaista vettä kahdeksalla koehenkilöllä. Testaajia pyydettiin arvioimaan valkoisiin mukeihin kaadettujen ja numeroitujen vesien väriä, hajua ja makua. Vesistä pyydettiin myös valitsemaan paras. Testattavat vedet olivat ulkomaiset Aquarel (Nestlé), Evian (SA Evian) ja kotimaiset Solina (Hartwall), Lähdevesi (Rainbow) sekä Helsingin vesijohtovesi.
Viisi kahdeksasta koehenkilöstä valitsi parhaaksi Helsingin vesijohtoveden. Evian sai yhden ykkössijan. Kaksi ei pystynyt arvioimaan paremmuutta. Testaajien tehtävä olikin vaikea. Kaikki vedet olivat lähinnä neutraaleja. Yleisimmät laatusanat olivat hajuton, kirkas ja raikas. Yhdessä vastauspaperissa oli Evianin kohdalle kirjoitettu vesijohtovesimäinen ja hanasta valutetulle lähinnä luonnonvettä!

Teksti: Alice Karlsson

Testissä vertailtiin ulkomaisen ja suomalaisen pulloveden sekä vesijohtoveden makuja. Kuva: Juha Kauppinen