|
Toimitukselta 9/1999
Norppakuvaajan murheet
Luontokuvaaja Juha Taskinen on valittanut Itä-Suomen lääninoikeuteen Etelä-Savon ympäristökeskukselta saamansa saimaannorppien kuvausluvan rajoituksista. Taskisen mukaan rajoitukset estävät häntä jatkamasta työtään ja kariuttavat muun muassa kirja- ja tv-dokumenttihankkeen.
Uuden luonnonsuojelulain ja EU:n luontodirektiivin määräykset varjelevat tarkoin uhanalaisia eläimiä häirinnältä. Tämän takia muun muassa saimaannorpan kuvaaminen on mahdollista vain poikkeusluvalla. Lupa voidaan myöntää, jos perusteet ovat painavat.
Juha Taskinen sai luvan, mutta hän on tyytymätön kuvausluvan rajoituksiin, jotka kieltävät muun muassa norppien kuvaamisen yöaikaan ja alle puolen hehtaarin kokoisilla pesäluodoilla. Taskinen on tyytymätön myös siihen, ettei norppia saa kuvata 30 metriä lähempänä pesää.
Juha Taskinen on tehnyt kuvillaan, kirjoituksillaan ja persoonallaan merkittävää työtä saimaannorpan hyväksi. Hyvin pitkälti Taskista saamme kiittää siitä, että saimaannorpat on saatu laajasti suomalaisten tietoisuuteen ja suuren yleisön rakastamiksi eläimiksi. Suojelu etenee vauhdikkaammin, kun sillä on kansalaisten tuki puolellaan. Tutkijoidenkin työ saa myötätuulta.
Juha Taskinen on etevä saimaannorppien tuntija ja norppien ylin ystävä, suojelumies koko sydämeltään. Taskinen varmasti osaa ottaa täyden vastuun kuvauskohteistaan. Taskisen kuvauslupa olisi syytä käsitellä uudestaan, jotta hän voi jatkaa työtään. Se koituisi kaikki saimaannorpan hyväksi.
On myös kysytty, eikö saimaannorpista, kotkista ja karhuista jo ole kylliksi kuvia. Asia ei ole näin. Luonnonsuojelutyössä tarvitaan tuoreita kuvia. Ei lehdissä ja kirjoissa voida käyttää samoja kuvia kovin montaa kertaa uudestaan. Kuvat kuluvat ja menettävät kiinnostavuuttaan. Toisaalta luonto on täynnä uusia tilanteita ja tapahtumia, jatkuva haaste kuvaajille.
Uhanalaisen eläimen edun on tietysti oltava aina päällimmäisenä. Asiantuntemattomat ja kokemattomat kuvaajat voivat aiheuttaa suurta vahinkoa kuvauskohteilleen. Tiedossa on tuore tapaus, jossa merikotka hylkäsi pesänsä kuvaajan aiheuttaman häirinnän takia.
Kuvausluvat olisi räätälöitävä kuvaajan pätevyyden ja työn merkityksen mukaan. Yksi ratkaisu asiaan voisi olla lupa-asioita käsittelevän lautakunnan perustaminen. Lautakunnassa olisivat edustettuina luonnonsuojelujärjestöt, luontokuvaajat ja ympäristöhallinto. Tutkijoita kuultaisiin tarpeen mukaan asiantuntijoina. Lautakunta päättäisi hakemusten perusteella, annetaanko kuvauslupa ja jos niin minkälaisin ehdoin. Tällainen menettely suojelisi uhanalaisia eläimiä häirinnältä, mutta takaisi myös, että tuoreita, kiinnostavia kuvia saataisiin luonnonsuojelutyön käyttöön vastaisuudessakin.
Teksti: Jorma Laurila
|
|