Kuka tarvitsee kasvua?

Terve talous kasvaa ? esimerkiksi valtion budjetti, maan kokonaistuotanto, tuottavuus ja bruttokansantuote. Kun kasvu hidastuu, talousasiantuntijat huolestuvat ja uutistenlukijat katsovat televisiosta vakavasti. Jos kasvu kääntyy negatiiviseksi, maailmanlopun kerrotaan olevan lähellä.
Maallikkoa tämä tietysti ihmetyttää. Miksi talouden pitää kasvaa? Eikö sitä voida pitää vaikka nykyisellä tasolla, joka on toki huikean korkea verrattuna vain muutaman vuosikymmenen takaisiin aikoihin? Miksi talous ei voi pienentyä?
Entä minne tämä kasvu katoaa? Väkilukumme ei kasva juuri nimeksikään. Palkat ovat toki nousseet, mutta esimerkiksi teollisuudessa tuottavuus on samalla lisääntynyt valtavasti. Sen ansiosta tuotantolaitokset pyörivät vähemmillä ihmisillä ja tuottavat silti entistä enemmän. Vähemmän ihmisiä merkitsee tietysti alentuneita henkilöstökuluja. Minne kummaan entistä suuremmat tuotot katoavat?

Suomi on länsimainen demokratia, jossa ihmisillä on vapaus tavoitella onnea valitsemillaan tavoilla. Asenteiden muuttumista kuvaa käytettyjen sanojen vaihtuminen. Ennen henkilöä, joka kävi kauppaa osakkeilla, valuutoilla ja lainamarkkinoilla, kutsuttiin keinottelijaksi. Nyt tällainen puuhastelija on kunnioitettu ja arvostettu sijoittaja tai vähän epämääräisempi spekulaattori.
Kun oikein fiksu asianharrastaja sattuu kohdalle, on hänen pankkinsa Jerseyllä tai Caymansaarilla ja kotinsa Monacossa. Sinne osa siitä kasvusta katoaa, heidänlaistensa taskuihin. Minua aina mietityttää, että osaisivatkohan he tehdä jotakin oikeaa työtä?
Poliittisesti asia on todella kiinnostava, ovathan talouskasvun ideologian takana kaikki suuret puolueet ja erilaiset yhteiskunnalliset teoriat kapitalismista sosialismiin. Tämän merkillisen samanmielisyyden ansiosta meillä on voinut olla hallituksessa yhtä aikaa edustajia konservatiiveista kommunisteihin. Ammattiyhdistysliike seisoo samassa ruodussa suurkapitalistien kanssa, jotta palkkoja saataisiin korotettua taas seuraavallakin neuvottelukierroksella.

Mitä tällä sitten on tekemistä luonnon ja erityisesti luonnonsuojelun kanssa? Paljon, sillä kasvu revitään paitsi ihmisten selkänahasta myös luonnosta ja luonnonvaroista. Talouskasvua pidetään luonnonlakina ? kuitenkin kyse on nimenomaan luonnon lainalaisuuksille vastakkaisesta ilmiöstä: jatkuva kasvu on mahdottomuus rajallisessa järjestelmässä. Nyt kasvuun voidaan vedota esimerkiksi silloin, kun perustellaan uusia ydinvoimaloita, vanhojen metsien hakkuita tai uusia rakennuskohteita.

Teksti: Juha Valste