Antoisia pimeän ajan hetkiä!

Päivä alkaa pidetä vasta joulun alla, kun talvipäivän seisaus kääntää vaihteen kohti valoa. Pimeästä ajastakin voi silti löytää ilonaiheita. Venäjänkarjalainen Anastasia Ananeva, joka on nähnyt jo yli 80 pimeää aikaa, ottaa kaamoksen vastaan ilomielin (s. 40). Se merkitsee hänelle rauhoittumista ja hiljentymistä.
Luonnossakin kaamos on levon ja latautumisen aikaa. Loppuvuoden luonnossa on omat hienot tunnelmansa, ja jos hämäryys ja harmaus alkavat painaa, löytyy myös vehmaita retkikeitaita: kasvitieteelliset puutarhat. Esimerkiksi palmuhuoneessa tulija otetaan vastaan tropiikin lämmöllä ja tuoksuilla. Siellä kesä on talven keskellä. Ulkoa katsottuna valaistu kasvihuone hohtaa hämärässä kuin salaperäinen jalokivi.

Suomen Luonnon vuosi päättyi hienosti. Marraskuussa Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto myönsi lehdellemme kannustuspalkinnon. Perusteluissa kiitettiin muun muassa Suomen Luonnon luettavuutta, ajankohtaisuutta, tiedon tarkkuutta, sisällön tuoreutta ja monipuolisuutta sekä visuaalista näyttävyyttä.
Olemme palkinnosta hyvin iloisia, sillä olemme kaikin voimin pyrkineet kehittämään lehteämme entistä kiinnostavammaksi ja luettavammaksi. Tätä työtä jatkamme ensi vuonnakin. Toivomme että jokainen luonnonystävä voisi kokea Suomen Luonnon omaksi lehdekseen.

Kiitämme lukijoitamme päättyvästä vuodesta
ja toivotamme lumista joulua
ja luonnonmukaista vuotta 2004!

Toimitus