Kysy luonnosta

Hyppyhäntäiset nousevat hangen pinnalle lumen läpi maasta. Kuva: Reijo Salminen/LKA

Hyppiäisiä lumella
Mitähän mahtavat olla pienet kirput lumihangella? Ne ovat parin millin pituisia ja liikkuvat hyppäämällä.

Monet ulkoilijat ovat ihmetelleet lumen värjäytymistä harmaaksi. Tarkemmin katsottaessa lumen pinnalla on tiheässä pieniä siniharmaita otuksia, jotka hyppivät. Ne ovat hyppyhäntäisiä, alkeellisia ja siivettömiä hyönteisiä. Ilmiötä ei ole juuri ollut nähtävissä muutamaan vuoteen.

Hyppyhäntäiset eivät ole sataneet lumelle, vaan ne tulevat päinvastaisesta suunnasta, lumen läpi maasta. Lumi on niin huokoista ja täynnä ilmakäytäviä, että hyppyhäntäiset mahtuvat hyvin pujottelemaan läpi. Osa kiipeilee puunrunkoja pitkin, kun lumi on sulanut ympäriltä.

Pakkasilla hyppyhäntäiset pysyvät karikkeessa. Kun suojasäällä lämpötila ei laskekaan ylöspäin mentäessä, ne saavat vauhtia. Tulijoita riittää, sillä hyppyhäntäisiä on sopivassa karikkeessa kymmeniätuhansia joka neliömetrillä.
Tavallisin lumelle ilmaantuva siniharmaa hyppyhäntäislaji on lumihyppiäinen (Entomobrya nivalis), mutta muitakin lajeja voi olla mukana.

Hyppyhäntäiset syövät suojalumen pinnalla kasvavia leviä ja muita mikrobeja sekä kaikenlaista lumelle varissutta eloperäistä ainesta. Hyppyhäntäisiä taas tulevat saalistamaan hämähäkit ja muut pedot sekä monet pikkulinnut, muun muassa keltasirkut. Lumen pinnalla toimii siis kokonainen pikku ekosysteemi.

Hyppyhäntäisillä on vaaratilanteissa ovela pakokeino. Niillä on kuusi jalkaa niin kuin hyönteisillä yleensä, mutta lisäksi takaruumiin kärjessä on hyppyhanko. Levossa hanko on taittuneena takaruumiin alle. Tarvittaessa se laukeaa ja sinkoaa eläimen kauaksi.
Kannattaa tarkkailla lumen pintaa suojakeleillä! Vaikka eläimet ovat pieniä, ne on helppo tuntea hyppäämisestään.
Kauri Mikkola



Punaista lunta
Olen nähnyt Lapissa punaista lunta. Mitä ovat lumilevät? Onko niitä useita erilaisia? Onko niitä muualla kuin Lapissa? Onko levistä haittaa, kun sulattaa lunta ruokavedeksi? Miten lumesta sulatettu vesi poikkeaa purojen ja lähteiden vedestä?

Lumileviksi sanotaan lumen pinnalla kasvavia leviä. Osa niistä on varsinaisesti vedessä viihtyviä lajeja, jotka satunnaisesti kasvavat lumellakin, mutta pääosa on lumelle erikoistuneita lajeja. Lumileviä on useita kymmeniä lajeja. Ne ovat yksisoluisia tai muodostavat aivan lyhyitä soluketjuja. Niukkoina esiintyessään niitä ei edes huomaa, mutta runsaina kasvaessaan ne värjäävät lumen pinnan.

Leviä on varmaan lumen pinnalla keväällä etelässäkin, mutta lumi sulaa niin nopeasti, ettei paljain silmin havaittavaa "lumen kukkaa" ehdi muodostua. Tuntureiden pohjoisrinteiden painanteissa ja kuruissa lunta on niin paljon, että sen sulaminen kestää kuukausia. Silloin lumen pinnalle ehtii syntyä runsas leväkasvusto, joka värjää hangen pinnan punertavaksi tai kellertäväksi.

Aitojen, vain lumella elävien lajien voimakas punainen tai keltainen tai jopa mustahko väri on suoja äärimmäisen voimakasta auringonvaloa vastaan. Kaikilla niillä yhteyttävä väriaine on vihreä, mutta muut väriaineet suojaavat arkaa viherhiukkasta voimakkaalta ultravioletilta valolta.

Ravinteensa levät ottavat sulavasta lumesta. Ne pystyvät kasvamaan jo parin asteen pakkasella, eikä lämpötila märässä lumessa juuri nollan yläpuolelle kohoakaan. Kun lumi on sulanut, levät muuttuvat kestomuodoikseen tai mahdollisesti kasvavat yhä lumensulamispaikan sammalten lomassa. Siellä lämpötila saattaa joskus nousta huikeisiin kolmen–neljän asteen lukemiin!

Pieni arvoitus on, kuinka lumilevien itiöt ja kestomuodot pääsevät seuraavana talvena lumen pinnalle. Luultavasti suurin osa ei pääsekään, mutta muutamakin onnenpekka riittää luomaan uuden kasvuston seuraavana keväänä.
Lunta sulatetaan juomavedeksi vain talvisilla retkillä, ja silloin lumilevää on hangen pinnalla niin vähän, ettei siitä ole haittaa. Jos retkeilee jäätiköllä ja joutuu kesälläkin sulattamaan tarvitsemansa veden, kannattaa punainen pintakerros kaapia pois ja ottaa valkoista lunta tai kiinteää jäätä syvemmältä. Lumilevien mahdollista myrkyllisyyttä ei liene tutkittu.

Lumesta sulatettu vesi sisältää vähemmän liuenneita suoloja kuin pohjavesi. Aivan tislatun veden veroista se ei vähäravinteisuudessaan kuitenkaan ole.
Seppo Vuokko