Ihanan lämmintä maalla ja vesissä

Keskikesän kukkeutta. Kuvaaja: Reijo Juurinen/LKA

Uusikuu on 17. päivänä, ja selvästi tummenneelta taivaalta paistaa jälleen täysikuu heinäkuun viimeisenä päivänä. Tähdet erottuvat vielä huonosti Etelä-Suomessakin kuun alussa. Kuun lopussa tilanne on toinen: yöllä voi katsella tähtiä, vaikka kirkas kuutamo sitä vaikeuttaakin.

Heinäkuu on tavallisesti vuoden lämpimin kuukausi, ja todellinen kesä tulee Pohjois-Lappiin vasta tässä kuussa. Silti päivät lyhentyvät ja perinteisesti arvellaan, että vedet alkavat viilentyä heinäkuun lopulla: Jaakko heittää kylmän kiven veteen nimipäivänään 25. heinäkuuta.

Niityt ovat kauneimmillaan, mikäli alkukesällä on satanut riittävästi. Keskikesä on hyvää tattiaikaa. Jos alkukesä on ollut suotuisa, mansikoita ja muita marjoja riittää. Heinäkuussa herkutellaan monilla eri vihanneksilla, uusilla perunoilla, tuoreella salaatilla ja uudella kaalilla.

Kaloista kutee muun muassa karppi, jonka poikaset eivät kuitenkaan selviydy hengissä edes Etelä-Suomessa ensimmäisen talven kylmyydestä. Kutu jatkuu kilohaililla, silakalla, kolmi- ja kymmenpiikillä sekä silo- ja särmäneulalla.

Lintujen laulukausi päättyy jo ennen heinäkuun alkua tai sen alussa. Eräät linnut munivat toisen pesyeen, joka joko kuoriutuu tai lähtee heinäkuussa. Säännön mukaan kahdesti pesiviä lintuja ovat esimerkiksi uuttu- ja sepelkyyhky, punakylkirastas, kiuru, viherpeippo, punatulkku ja varpunen. Kahlaajalintujen muutto jatkuu ja voimistuu: ensin lähtevät vanhat linnut, ja heinäkuun lopussa joukossa voi olla myös samana kesänä kuoriutuneita poikasia.

Ravustus alkaa 21. heinäkuuta. Nykysaaliit ovat vain murto-osa entisistä, ennen rapuruton saapumista saaduista. Ravun pienin pyyntikoko on kymmenen senttiä. Se mitataan otsapiikin kärjestä suoristetun pyrstön keskimmäisen kilven takareunaan. Ravustaminen edellyttää kalastuskorttia ja lupaa rapuveden omistajalta.

Kuukauden wanha lainaus: Savo 20.7. 1883. Leppäwirralta. Heinäkuun alkupuolella. Pitkä pouta ja kuumuus vallitsee täällä, kuten sitä valitetaan muuallakin, niin että suvitou’ot owat kuiwilla mailla peräti kuihtuneet, ja waillinainen sato on odotettawana kosteammillakin paikoilla. Ruiskaswit näyttävät paremmin poutaa kestäneen, waan ei niistäkään ole täyttä tuloa toiwossa.