Styroxista ja mehupulloista energiaa

Kierrätys alkaa jo kaupassa: irtotavara on parempi kuin pakattu, pahvipakkaus päihittää muovisen, panttipullo mieluummin kuin kertakäyttöinen ja hintalappu suoraan kaalinkerän kylkeen.

Ja vaikka kotona erottelisi jätteistä kaiken kierrätykseen kelpaavan, aina jotakin kärrättävää jää kaatopaikallekin.

Mutta monin paikoin se roska kelpaa jo poltettavaksi. Ensisijaisesti energiajätettä kerätään teollisuudesta, kaupoista ja toimistokiinteistöistä, mutta ainakin Jämsässä, Keravalla, Kouvolassa ja Lahdessa myös kotitalouksista.

Energiajätteen kerääjistä suurimpiin kuuluvan Lassila & Tikanojan toimialue on koko Suomi. Jätteiden käsittelylaitoksia monialayrityksellä on muun muassa Keravalla, Jyväskylässä ja Oulussa.

"Keräämme energiajätteen laitoksillemme, joissa jätteet lajitellaan vielä kerran, haketetaan ja toimitetaan eteenpäin", yksikön päällikkö Pertti Tammivuori kertoo. "Energiajäte on osoittautunut hyväksi polttoaineeksi, koska sillä on hyvin korkea lämpöarvo."

"Jätelain hierarkiassa jätteiden hyödyntäminen energiaksi tulee vasta aineena hyödyntämisen jälkeen", Tammivuori muistuttaa. Hänen mukaansa energiajätteeksi onkin valikoitava vain se osa, jota ei voida muuten hyödyntää.

Energiajätteen keräyksen tuloa osattiin odottaa. Suomessa vähennetään kaatopaikkoja kovaa vauhtia ja hyötykäyttötavoitteet ovat suuret. Vuoteen 2005 mennessä pitäisi jätteistä hyödyntää jo 70 prosenttia.

Polttamalla hyötykäyttötavoitteisiin päästään rivakasti, mutta on siinä vaarojakin. Etenkin kotitalouksista energiajätepussiin saattaa sujahtaa muutakin kuin polttokelpoista.

Toisaalta esimerkiksi Jämsästä raportoidaan, että tilanne on pikemminkin päinvastoin. Ympäristöpäällikkö Päivi Pietarisen mukaan kaatopaikkakuormissa on edelleen turhan paljon muoveja ja muuta polttoon soveltuvaa jätettä.

Lajittelu on kannustavaa. Ympäristönsuojelun lisäksi se kannattaa myös rahallisesti. "Kaatopaikkajäte on kalleinta, vaikkei energiajätteen tyhjennyskään ihan ilmaista ole", Pietarinen sanoo.

EU:n jätteenpolttodirektiivin mukaista jätteenpolttoasetusta sovelletaan käytössä oleviin laitoksiin 2005. Se asettaa jätettä polttavien laitosten savukaasuille tiukat, kustannuksia lisäävät mittausvelvoitteet ja voi merkitä jätteenpolton loppumista monissa pienissä laitoksissa.

"Energiajäte joudutaan sen jälkeen Jämsästäkin viemään muualle", Pietarinen toteaa.

Tuoretta tietoa jätteiden hyödyntämisestä valtakunnallisesti ei ole. "Vuonna 2000 polttokelpoisesta jätteestä hyödynnettiin 12 prosenttia lähinnä oheispolttolaitoksissa, mutta määrä on sen jälkeen kasvanut", ylitarkastaja Ari Seppänen ympäristöministeriöstä sanoo.

Koko jätehuolto on valtavassa myllerryksessä: "Kaatopaikat eivät vuoden alusta enää saa vastaanottaa sellaista yhdyskuntajätettä, jonka biohajoavasta jätteestä suurinta osaa ei ole eroteltu hyödynnettäväksi. Lisäksi hullun lehmän taudin torjunta tuo kompostoitavan jätteen esikäsittelyyn ja myös kompostointiin uudet tiukat nuotit."

Kaikesta huolimatta energiajätteen keräily todennäköisesti laajenee, sillä tuotteelle on kysyntää. Jätteistä muokattu polttoaine on halvempaa kuin esimerkiksi kivihiili ja öljy.

Energiajätteisiin
kelpuutetaan:

- viili- ja jogurttipurkit
- muovipussit, -rasiat, -kääreet ja -alustat
- muoviset pullot ja ämpärit
- vaahtomuovit rouheena
- läpivärjätyt kartongit, piirustuspaperit
- styroxalustat ja -kotelot
- kertakäyttöastiat
- vähän likaantuneet kartonkipakkaukset kuten pitsalaatikot, jäätelörasiat

Energiajätteisiin laitettavien pakkausten tulisi olla mahdollisimman puhtaita, erityisesti suolaa sisältävät olisi huuhdottava.

PVC-muovi on eroteltava kaatopaikkajätteisiin. Kirkas PVC muuttuu taivutettaessa valkoiseksi. Merkintä 03 nuolikolmion sisällä pn PVC:n merkki.

Suomalainen muoviteollisuus on luopunut PVC:n käytöstä, mutta tuontimuoveista sitä edelleen löytyy.

Teksti: Alice Karlsson