Kemikaaliähky

Elämme myrkyllisessä maailmassa. Kotikaapeistakin löytyy vahvoja aineita. Esimerkiksi konetiskiaine on voimakkaasti syövyttävää ja antibakteeriset puhdistusaineet sekä vaikkapa hyttyskarkotteet ovat selvästi myrkyllisiä. Työpaikoilla vaarallisia kemikaaleja on vaikka kuinka, maatalouden torjunta-aineista teollisuuden liuottimiin. Ympäristöministeriön mukaan maailmassa on tällä hetkellä käytössä noin 100 000 kemikaalia ja Suomeen tuodaan tai täällä tehdään lähes 30 000 vaaralliseksi luokiteltua valmistetta.
On oikeastaan ihme, että samaan aikaan kun elämämme on läpeensä kemikalisoitunut, elinikämme on pidentynyt. Tilastokeskuksen mukaan 1930-luvulla miesten odotettavissa oleva elinikä oli 50 vuotta, nyt se on jo 75 vuotta.
Mielenkiintoista on, että eliniän piteneminenkin johtuu suurelta osalta kemikalisoitumisesta; ovathan lääkkeetkin kemikaaleja.

Valvonta ei ole pysynyt kemikaalien esiinmarssin vauhdissa. Ympäristötoksikologian professori Hanna Tähti paljasti minulle, että EU-alueella on paljon kemikaaleja, joiden turvallisuutta ei ole testattu lainkaan! Onko siis ihme, että sairastumme allergioihin ja syöpiin? Kolmanneksen pitkästä iästämme takaa lääketeollisuus.
Kemikaalien puutteellinen testaus johtuu muun muassa siitä, että koe-eläimillä tehtävä työ on kallista ja hidasta. Ajatus eläinten alistamisesta ihmisen palveluun ei liioin ole kaunis.
Tietokonemallit sekä solu- ja kudosviljelmät ovat onneksi jo tulleet valikoimaan, tosin hyvin pieneen osaan testattavia ominaisuuksia. Joka tapauksessa alkuun on päästy ja se lupaa hyvää meille kaikille: testaukset nopeutuvat ja halpenevat, eikä koe-eläimiä tarvita enää niin paljon.
Vaihtoehtoisten testien kehittämisessä on Hanna Tähden mukaan iso ongelma: ihmiskudosten puute. Nyt siihenkin on tulossa parannus, kun Suomeen saatiin kudospankki. Se aloitti vuoden alussa Tampereen yliopiston solu- ja kudosteknologiakeskus Regeassa. Kudospankista tutkijat saavat muun muassa kemikaalien turvallisuustesteihin ihmiskudoksia, joiden käyttö on motivoivaa. Ihmistähän testit ensisijaisesti palvelevat.

Oli virkistävää tavata Hanna Tähti. John Lennonia mukaillen: Jos haluat vaihtoehtoja koe-eläimille, keksi niitä. Hanna Tähti teki niin. (Ks. Suomen Luonto 3/05, s. 60)
Testattavia kemikaaleja on kuitenkin käsittämätön määrä. Jätteille on olemassa hyvä strategia, joka lähtee niiden synnyn ehkäisemisestä. Koskahan kemikaaleille saadaan vastaava?

Teksti: Alice Karlsson