1000 ihmettä

Kysy luonnosta -sivut ovat tuoreen lukijatutkimuksemme mukaan Suomen Luonnon kiinnostavinta ja luetuinta aineistoa. Eipä ihme, sillä tällä palstalla Luontoillan asiantuntijat vastaavat kysymyksiin, jotka kumpuavat suoraan tavallisen luonnontarkkailijan havainnoista.
Yhteistyömme Yleisradion Luontoillan asiantuntijoiden kanssa alkoi 15 vuotta sitten syksyn alkajaisiksi ilmestyneessä numerossa 5/1985. Kestosuosikiksi Yleisradiossa päätynyt Luontoilta-ohjelma täyttää tänä vuonna jo 25 vuotta.
Luontoillan vetäjä, toimittaja Veikko Neuvonen kirjoitti yhteistyömme alkajaisiksi Suomen Luonnossa: ”Luontoillan asiantuntijaraadista olen ylpeä. On ilo työskennellä tietävien, ennakkoluulottomien ja aikaansa seuraavien biologien kanssa. Asettuminen Luontoillan asiantuntijaksi vaatii rohkeutta, hyvien tietojen lisäksi, se vaatii nopeaa oivaltamista ja kykyä keskustella kuuntelijoiden kanssa.”
Samat mainiot herrat ovat jatkaneet luonnon ilmiöiden pohdintoja Suomen Luonnon palstoilla. Osa heidän teksteistään täydentää suorissa radio- ja televisiolähetyksissä nopeasti annettuja vastauksia: lehteä varten ehtii hankkia lisätietoja. Osaan kysymyksistä ei ole ehditty vastata lähetyksissä.

Suomen Luonnon lukijat ovat myös lähettäneet asiantuntijoillemme satoja kiintoisia löytöjä ja hämmästyttäviä havaintoja. Moni on ehkä oudoksunut, ettei saanutkaan vastausta heti seuraavassa numerossa. Kirjeitä tulee enemmän kuin ehditään vastata, mutta parhaiden kysyjien odotus palkitaan ennen pitkää.
Millainen on sitten hyvä kysymys? Matti Helminen on määritellyt, että parhaissa on jotain pohdittavaa. Ilkka Koivisto on muotoillut saman ajatuksen näin: ”Mieluisimpia ovat miksi-sanalla alkavat kysymykset. Hauskinta on pohtia ilmiöitä ja syy-yhteyksiä.”
Ensimmäisessä Suomen Luonnossa julkaistussa kysymyksessä 15 vuotta sitten kummastellaan, mihin ankeriaat ovat kadonneet ja Harri Dahlström vastaa. Tässä tuoreessa numerossamme julkaistaan Suomen Luonnon tuhannes luontokysymys ja vastaus — ja sattumoisin mukana on taas Harri Dahlströmin vastaus ankeriaasta.
Osittain siis samat aiheet kiinnostavat ja toistuvat vuodesta toiseen. Harri Dahlström selvittää yhä uudestaan kalojen elinalueita ja kalakantojen hoitoa. Kauri Mikkolalta riittää loputtomasti udeltavaa pistävistä ja purevista hyönteisistä sekä sammakon ja kyyn elämästä.

Muutostakin tapahtuu. Seppo Vuolanto on huomannut, että lintuharrastus on lisännyt kovasti suosiotaan, ja sen myötä postitan hänelle tiuhaa tahtia lintukysymyksiä.
Kaikista ilmiöistä ei ole tutkittua tietoa eikä yksiselitteistä vastausta löydy. Tällaisissa tapauksissa lukijoilta pyydetyt havainnot ovat antaneet arvokasta lisätietoa. Muun muassa kysymyksiin kyiden ääntelystä ja tiaisten määristä lintulaudoilla saimme kymmenittäin tarkkasilmäisten ja -korvaisten lukijoidemme vastauksia.
Seppo Vuokon sanoin: ”Monia asioita on vielä selvittämättä, ja koko ajan saadaan lisää tietoa. Siksi kaikki yleisön kysymykset ja havainnot ovat arvokkaita.”
Julkaistut vastaukset ovat minulle — varmasti monen lukijan tavoin — pontimena luonnon ihmeiden tarkkailuun omassa elinpiirissä. Monia tietoja en osaisi kaivaa kirjoista, eikä niitä sieltä ehkä löytyisikään. Meille karttuu oma, jatkuvasti päivittyvä tietokirjamme!

Teksti: Ritva Kupari