Bubi ja Knut, lööppien kuninkaat

Kerroin berliiniläiselle ystävälleni nähneeni kesäkuussa, kuinka valtava lintu lensi jalkapallokentälle ja pysäytti hetkeksi koko kolmikymmentuhatpäisen katsomon. Sekunnin murto-osan hiljaisuus. Aurinko paistoi viistosti epätodellisen vihreälle kentälle. Kuin Olympiastadion olisi vetänyt henkeä, betoniluuranko natisten. Ja puhjennut sitten epäuskoiseen huutoon: pöllö, tsatsatsa, pöllö, tsatsatsa. Sivistyneemmissä katsomon osissa löytyi oikea lajikin — huuhkaja, Bubo bubo. Luonto on kuitenkin vahvempi, ajattelin hurmioituneena, yksi lintu voi seisauttaa koko kalliin tapahtuman.

Huuhkajan ilmestymisen jälkeen Suomi voitti Belgian 2–0.

Iltapäivälehdistö otti ”Bubin” heti omakseen. Bubin fanijuliste keskiaukeamalla! Maajoukkueen lempinimeksi Huuhkajat! Ärsyynnyin. Taianomainen hetki stadionilla latistui kivaksi kesäuutiseksi. Villi luontokappale muuttui piirrettyjen tupsupäiseksi höpsöksi. Taas luontoa alennettiin inhimillistämällä.


Berliinissä sama ilmiö on saanut paljon suuremmat mittasuhteet. Kaupungin eläintarhaan syntyi talvella kaksi jääkarhunpoikasta, jotka emo hylkäsi. Vain toinen selvisi hengissä pulloruokinnalla. Nyt ”Knut” on kaikkialla: uutisissa, metrojen monitoreissa, automainoksissa. Koululuokkia on turha viedä Zoohon. Knutia ympäröi tiukaksi pakkautunut aikuisten muuri.

Mietimme, miten pitkälle eläinparkojen hyödyntäminen voisi mennä. Show, jossa ne esittävät jonkin numeron — Bubi ja Knut tappelevat? Knut ratsastaa Bubilla? Äkkiä ystäväni tokaisi: uskomatonta, olemme puhuneet tunnin huuhkajasta ja jääkarhusta!

Paljastuivatko eläinjulkkikset sittenkin salarakkaiksemme?


Muistin ilmeet jalkapallokatsomossa, kun Bubi lensi kentälle. Edes innokkaimmat fanit eivät suuttuneet keskeytyksestä. Ihmisten kasvoilla oli poikkeuksetta haltioitunut hymy. Jopa tapahtuman järjestäjät pudistelivat naureskellen päätään, vaikka jokainen sekunti maksoi.

Ärtymykseni alkoi lientyä. Onhan vain hyvä, että ihmiset ovat tohkeissaan luonnon kohtaamisesta, vaikka se ilmenisikin ylenpalttisena suitsutuksena. Bubin ansiosta varmasti moni muuten linnuista vähät välittävä on näpyttänyt internetiin hakusanan ”huuhkaja” ja tietää nyt upeasta lajista hiukan enemmän. Oikeastaan Bubi-juliste seinällä on melko sympaattinen.


Luulisin, että Bubista ja Knutista on tullut staroja symboliarvonsa takia: Knut, omillaan pärjäämään joutuvan modernin selviytyjäihmisen vastine eläinmaailmassa. Ja Bubi, villin suomalaisuuden voitto luonnosta etääntyneistä keskieurooppalaisista. Huonommistakin syistä voi tulla tähdeksi.

Teksti: Laura Suhonen