|
Toimitukselta 12/2007
Irtopisteiden keruuta Vuotoksella
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk) on ilmoittanut tuovansa Vuotoksen allashankkeen uudestaan valtioneuvostoon. Eivätkö Suomen korkeimpien oikeusasteiden kielteiset päätökset altaasta merkitse ministerille mitään?
Ministeri yrittää napsia irtopisteitä, mutta jo moneen kertaan kuopatun allashankkeen uudelleen virittely on pohjoisen ihmisten kiusaamista. Uusi oikeuskäsittelykierros olisi seudun asukkaille henkisesti erittäin raskasta.
Pekkarinen perustelee menettelyään sillä, että Suomi ei muuten selviäisi päästöjen vähennysvelvoitteestaan. Näkemys on naurettava. Allas tuottaisi sähköä 35 megawatin teholla, mikä vastaisi 12 nykyaikaista tuulivoimalaa. Tämä ei voi olla sellainen merkittävä kansallinen etu, jonka perusteella EU:n naturakohteen purkua voitaisiin edes harkita. Lisäksi altaan metaanipäästöt kumoaisivat ja ehkä jopa ylittäisivät sen vesivoimasta saatavat kasvihuonekaasujen vähennykset. Myös puuntuotanto estyisi laajalla alueella, mikä sekin painaisi päästötasetta väärään suuntaan.
Kemijärvellä on hätä, kun Stora Enso sulki kannattavan tehtaansa ja noin 220 ihmistä menetti työpaikkansa. Seutukunnan aluetaloudesta katosi kerralla kolmannes.
Luonnonsuojelun näkökulmasta tehdas olisi voinut hyvin jatkaa. Kemijärven tehtaan käyttämä puu viedään nyt muille Stora Enson tehtaille, joten metsien käyttöä se ei muuta. Yhtiö ilmoittikin selvästi, että tehdas lopetettiin, jotta puun kysyntä vähentyisi ja hinta saataisiin alemmas.
Itälappilaiset tarvitsevat nyt tukea. Jos sellutehdas ei voi jatkaa, on etsittävä muita ratkaisuja. Suomen luonnonsuojeluliitto ehdotti marraskuussa, että lakkautetut sellutehtaat muutettaisiin bioenergiaa tuottaviksi laitoksiksi. Liiton mukaan ratkaisu tukisi tehtaiden sulkemisesta kärsiviä alueita sekä toteuttaisi kestävää energia- ja ilmastopolitiikkaa.
Vaikka Itä-Lappi on luontonsa puolesta vetovoimainen, ei matkailulla siellä ole perusrakenteiden vähyyden takia samanlaisia mahdollisuuksia kuin esimerkiksi Muonion seudulla, missä metsä tuottaa pystyssä huomattavasti enemmän työpaikkoja kuin kaadettuna.
Rovaniemen–Kemijärven radan sähköistäminen antaisi Itä-Lapin matkailun kehittämiselle ja muullekin elinkeinotoiminnalle uutta puhtia. Se olisi pysyvää rakennetukea eikä hetkellistä hätäapua.
Teksti: Jorma Laurila
|
|