Kansallispuistot eivät ole huvipuistoja

Ensimmäiset kansallispuistomme, Pyhätunturi ja Pallas–Ounastunturi, perustettiin 1938 — tasan 70 vuotta sitten. Nyt kansallispuistoja on jo 35, ja uusia on suunnitteilla muun muassa Sipoonkorpeen pääkaupunkiseudulle. Tuoreimpana avauksena viritellään laki­aloitetta Vuotoksen kansallispuistosta. Näin saataisiin hieno suoerämaa viimeisen päälle suojeltua ja loputon pelaaminen altaalla päättymään. Hankkeesta on tässä lehdessä kiinnostavia näkökulmia avaava artikkeli (sivut 16–20).

Kansallispuistojen perusajatuksena on luonnonsuojelun ohella tarjota ihmisille luontoelämyksiä, mielenvirkistystä ja reipasta ulkoilua hienoissa maisemissa.

Puistojen ideaan kuuluu myös estää kaikki rakentaminen, joka ei ole niiden toiminnalle välttämätöntä. Ympäristöministeriö kunnioittaa kansallispuistojen merkkivuotta valmistelemalla lainmuutosta, joka mahdollistaisi Pallas–Ounastunturin kansallispuiston hotellialueen huomattavan laajentamisen. Nykyisen Pallas-hotellin tilalle voisi rakentaa monta kertaa suuremman laitoksen.

Jättihotelli sopii huonosti maisemaan, ja seuraavaksi alettaisiin vaatia kasvavalle vierasjoukolle lisää ravintoloita, viihdekeskuksia, laskettelurinteitä sekä mönkijä- ja moottorikelkkareittejä. Muihinkin puistoihin alkaisi kohdistua vastaavia vaatimuksia.

Nykyinen hotelli on puistossa historiallisista syistä. Se sopii vielä maisemaan ja edustaa vanhan ajan Lapin-retkeilyn ihmisen kokoisia perinteitä.


Lapissa ja itäisessä Suomessa puistot antavat oivallisen perustan elinkeinotoiminnalle ja tuovat työtä paikallisille ihmisille. Se on hyvä asia. Matkailun kas­vaessa on kuitenkin pidettävä huoli siitä, ettei luontoa tärvellä. Kansallispuistoista ei saa tulla huvipuistoja. Suuret matkailukeskukset keskittävät liikaa ihmisiä yhdelle paikalle, mikä näkyy muun muassa maaston kulumisena ja luonnonrauhan vähentymisenä.

Matkailukeskukset pitää rakentaa puistojen ulkopuolelle. Eikä kannata unohtaa sitäkään, että myös pienimuotoiselle matkailulle on kysyntää. Matkailuelinkeinon kannattaa varoa sairastumasta suuruudenhulluuteen.

Teksti: Jorma Laurila, päätoimittaja