Bensako liian kallista?

Haagin ilmastokokouksessa on kannettu huolta kasvihuonekaasupäästöistä. Meillä ja muuallakin Euroopassa on kuitenkin oltu huolestuneita bensiinin korkeasta hinnasta, joka uhkaa yksityisautoilun lisääntymistä.
Suomen Autoliiton julkaiseman Moottorin pääkirjoituksen mukaan Suomessa on Euroopan kolmanneksi kallein bensiini, dieselin hinta taas on vain Euroopan hyvää keskitasoa.
Haastattelututkimuksessa neljä kymmenestä suomalaisesta on ollut sitä mieltä, että ensimmäinen veronkevennys pitäisi tehdä polttonesteille.
Öljyllä on pitempi matka Suomeen kuin vaikka Ruotsiin, puhumattakaan muista EU-maista. Bensiinin hinta on meillä väitteestä huolimatta hyvin lähellä EU:n keskitasoa, ja 60 pennin ero melkein selittyy pitemmillä kuljetusmatkoilla. Verotus ei ole Suomessa olennaisesti kovempaa kuin muualla Euroopassa.
Euroopan päättäjät haluavat tuloja polttoaineveroista, OPEC-maat taas raakaöljystä. Raaka-aineen hinta määräytyy vapaassa markkinataloudessa sen mukaan, mitä siitä ollaan valmiita maksetaan. Bensan hinta ei ole edes lähellä tätä hintaa.
Kun OPECissa kehotettiin jäsenmaita lisäämään tuotantoa, kaksi ilmoitti pystyvänsä siihen. Pääkirjoitus kertoo öljyn riittävän vielä ainakin 250 vuotta. Raakaöljy ei lopu, mutta ”helppo” öljy ehtyy eli öljyn saaminen vaikeutuu. Siksi raakaöljyn hinta nousee. Kukaan ei tiedä hinnan kehitystä, mutta ihme olisi, jos se halpenisi.

Bensiinin kovempi verottaminen olisi järkevää: se vähentäisi turhia ajoja. Vastapainoksi vero pitäisi poistaa ammattiajon polttoaineilta. Kuljetuskustannukset ja saasteet vähenisivät, julkisten kulkuneuvojen käyttö lisääntyisi. Yksityisliikenteen vaihtoehtopolttoaineiden ja niitä käyttävien autojen verotusta pitäisi lieventää.
Autoille emme mahda mitään; meidän osamme maailmaa on jo rakennettu niiden ehdoilla. Kuten Moottorin pääkirjoitus toteaa, autojen energian ei tarvitse olla peräisin öljytuotteista. Vaihtoehtoja on, ja niitä on myös kokeiltu käytännössä.
Bensiinin riittävä kallistuminen nopeuttaa uusia ratkaisuja. Pääkirjoituksen mukaan ”suomalaisten ei kuitenkaan ole mitään syytä olla liikennepolttonesteiden verotuksessa masokistisia sooloilijoita, vaan meidän on järkevintä seurata oman tilanteemme pohjalta yleismaailmallista kehitystä”. Nykyisin olemme oikein hyvin ruodussa EU:ssa — bensan verotuksen keventäminen olisi sooloilua.

Energiaan liittyy myös hakemus uudesta ydinvoimalasta. Teollisuus tarvitsee halpaa ja puhdasta sähköä, ydinvoimalan väitetään tuovan molempia. Ydinvoiman ongelmat on unohdettu. Polttoaine ei ole kotimaista, eikä sen saanti kriisiaikona ole varmaa. Ydinjätteiden pitkäaikaissäilytys on ratkaisematta, ja sen kustannukset ovat täysin auki. Voimalainvestointi on valtavan suuri, ja energian siirtomatkat ovat pitkiä. Energia on ”halpaa”, koska polttoainetta ei veroteta ja jätekustannukset aliarvioidaan. Onnettomuusriski kielletään — samoin tehtiin ennen Harrisburgia ja Tshernobyliä? Mitä vakuutukset maksavat tulevaisuudessa ja mitä ne kattavat?
Kahta asiaa ”teollisuus” eli suuret sähköntuottajat eivät tarvitse: energiansäästöä ja saastuttamatonta, kohtuuhintaista ja uusia työpaikkoja synnyttävää kotimaista sähkö- ja lämpöenergian tuotantoa. Tällainen energiavaihtoehto on hakkuujätteitä käyttävä pienten ja keskikokoisten kaukolämpövoimaloiden verkosto. Asiaa on tutkittu huolella VTT:ssa; tarpeellinen tekniikka on kotimaista ja on jo olemassa. Ratkaisu ei jostakin syystä kiinnosta suuria voimayhtiöitä tai ydinenergiaan sitoutuneita päättäjiä. Se ei toisi suurvoittoja yrityksille ja valtaa johtajille. Sitä paitsi puun polttaminen ei ilmeisesti ole hienoa hitechiä.

Teksti: Juha Valste