Valtavirrassa

Ydinvoiman vastaisen verkoston tiedotustilaisuus muutama viikko sitten oli sähäkkä tapahtuma. Äänessä olivat enimmäkseen naiset ja nuoret. He edustivat erilaisia kansalaisjärjestöjä, joita tässä Valtavirta-verkostossa on mukana kolmisenkymmentä.
Naiset, nuoret ja ympäristöaktivistit järjestöineen ovat jääneet lähes huomiotta siinä pönäköiden, valtaapitävien miesten maailmassa, missä on otettu kantaa ydinvoiman lisärakentamiseen. Kauppa- ja teollisuusministeriö pyysi lausuntoa Teollisuuden Voiman periaatepäätöshakemukseen vain yhdeltä kansalaisjärjestöltä, Suomen luonnonsuojeluliitolta, viranomaisten, kuntien ja etujärjestöjen lisäksi. Tällaisen lausuntokierroksen jälkeen sopi kirjoittaa otsikoihin, että ydinvoiman lisärakentamiselle on vahva tuki. Luonnonsuojeluliiton kanta on 12-sivuinen perusteltu EI.
Samanaikaisesti valmistunut Taloustutkimuksen kysely kertoi, että 54 prosenttia kansalaisista on ydinvoimaa vastaan. Naisista 70 prosenttia vastustaa ydinvoiman käyttöä ja käytön laajentamista! Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaisi, että ydinvoiman lisärakentamisesta järjestettäisiin kansanäänestys.

Päättävät poliitikot eivät ilmeisesti päästä kansaa äänestämään ydinvoimasta, mutta ääntään se aikoo joka tapauksessa käyttää. Tässä muutama Valtavirran tilaisuudesta poimimani näkökulma asiaan.
Nuoren Keskustan Liiton edustaja sanoi, että puu hakkaa ydinvoiman kuusi–nolla, koska puuenergia on työllistävä, hajautettu, uusiutuva, ympäristöystävällinen, kotimainen ja turvallinen vaihtoehto. Näillä samoilla perusteilla kaikki uusiutuvat energialähteet peittoavat ydinvoiman.
RKP:n nuorisojärjestön edustaja vaati, että yrityksiä ja teollisuutta on houkuteltava säästämään energiaa. Tehostamalla energiankäyttöä tuotetaan tutkimusten mukaan halvinta sähköä.
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden edustaja muistutti, että kulutamme jo nyt liiaksi luonnonvaroja ja pilaamme ympäristöä. Ydinvoiman lisärakentaminen vain edistää tätä kestämätöntä jatkuvan talouskasvun ihannetta.
Vasemmistonuorten edustaja ennakoi, etteivät Keski-Euroopan kuluttajat ehkä halua ostaa lisäydinvoimalla tuotettua suomalaista paperia. Kuluttajaboikoteista on tullut tarpeellinen demokratian jatke.

Ydinvoiman elinkaari on kestämätön: uraanin louhinnan ympäristö- ja terveyshaittojen jälkeen seuraa epävarmuus polttoaineen säilytyksen, kuljetuksen ja käytön turvallisuudesta, ja viimein ihmetellään käytetyn polttoaineen sijoitusongelmia. Vaikka ydinvoimalakatastrofin riski olisi kuinka pieni tahansa, se on olemassa. Onnettomuus voi tapahtua yhtä hyvin huomenna kuin sadan vuoden kuluttua. 15 vuotta sitten räjähti Tshernobylissä.
Suomalaiset voivat käyttää äänioikeuttaan esimerkiksi marssimalla Tshernobylin onnettomuuden muistopäivänä 26. huhtikuuta Helsingissä tulevaisuuden kestävien, kotimaisten energiaratkaisujen puolesta, valtavirrassa.

Teksti: Ritva Kupari