Roskaa!

Postilaatikolle mennessäni kävelen paikallisen roskienkeräyspisteen ohi. Suuri säiliö talouden sekajätteille, omat laatikot paperi- ja pahvijätteelle, lasille, metallille ja vielä pikkuinen ongelmajätteillekin. Kun astia on täynnä, roskia on asetettu sen viereen maahan, joskus jopa keräyspisteen vieressä olevaan heinikkoon.
Keräyspiste on suosittu. Vaikka se on häveliäästi sijoitettu kuin piiloon sivutien varteen, paikalla käy melkoinen trafiikki. Autoja tulee ja menee ja jäteastiat täyttyvät vauhdilla. Moni näyttää säästävän jätemaksuissa kuskaamalla roskansa keräyspisteeseen kilometrienkin päästä. Mutta aniharva heittää niitä enää tienvarren pöheikköön.
Jätettä riittää, onhan Suomi maailman johtavia maita pakkausten tuottajana ja käyttäjänä. Meillä käytetään monia nokkelia ja enimmäkseen turhia kertakäyttöpakkauksia, jotka lisäävät tuotteen hintaa, raaka-aineiden kulutusta ja jätteiden kertymistä. Teollisuus toivoo pakkausten käytön lisääntyvän, sehän on osa elintason kohoamista.

Todellisuudessa roskan määrä on usein kääntäen verrannollinen elintasoon. Kun poistuu Pohjoismaista, todellisuus iskee vastaan. Suuret osat Keski- ja Etelä-Eurooppaa ovat siivottomia, Baltia ja Itä-Euroopan maat ovat pahempia ja Balkanilla vajotaan vielä alemmaksi. Varsinaisia pohjanoteerauksia ovat kehitysmaiden suurkaupungit ja erityisesti niiden hökkelikylien ympäristöt.
Näin kesällä suomalaisten kohtuullinenkin sotkeminen alkaa ottaa aivoon. Muuten siistissä ympäristössä rutistetut savukepakkaukset ja tupakantumpit, tyhjät kaljatölkit ja muoviset siideripullot sattuvat silmään. Karkkipapereita ei pistetä taskuun, vaan ne heitetään luontoon. Epämääräisiä muovipusseja ja -kasseja lojuu ojissa ja tienpientareilla.
Pahimpia ovat rannoilla kännäävien elämäntapataiteilijoiden rikkomat pullot. Kasvavat heinät ja ruohot peittävät usein sirpaleet ja vaarallinen ansa on valmis. Hilpeät kaljaveikot rikkovat pullojaan rantakiviin ja särkynyt lasi vaanii pohjassa. Etenkin lapset ovat vaarassa, kun eivät osaa varoa.

Pitäisikö meilläkin ottaa käyttöön Yhdysvaltojen tapa rokottaa roskaamisesta? Jos kaljapullon rikkoja saisi kiinnijäädessään kymppitonnin sakon, niin eiköhän roskaaminen vähenisi? Mutta ei kai sitä voi meillä tapahtua — pääseehän täällä miljoonia maksavaa urheiluautoa ylinopeudella ajavakin pikkusakoilla, kun on todistettavasti varaton.

Teksti: Juha Valste