Ihmisapinoille oikeuksia?

Joukko uusiseelantilaisia luonnontutkijoita, juristeja ja filosofeja onnistui tekemällään aloitteella muuttamaan maansa eläinsuojelulakia viime toukokuussa siten, että ihmisapinoille annettiin siinä erityisasema. Ihmisapinoiden käyttäminen esimerkiksi lääketieteellisissä kokeissa on nyt Uudessa Seelannissa kielletty. Näin kerrotaan saksalaisen Natur & Kosmos -lehden heinäkuun numerossa.

Ryhmän puheenjohtaja, biologi David Penny toivoo, että muut maat hyväksyisivät vastaavia säädöksiä. "Haluamme olla esikuvana muille", hän sanoo.

Ryhmä on osa laajaa kansainvälistä liikettä, joka pyrkii vahvistamaan ihmisapinoiden oikeuksia kaikkialla maailmassa. Liike vaatii ihmisapinoille oikeutta elämään ja yksilönvapauteen. Karvaisten sukulaistemme huono kohtelu sekä käyttö lääketieteellisissä kokeissa on kiellettävä, samoin niiden pitäminen eläintarhoissa. Lopullisena tavoitteena liike pitää ihmisapinoiden oikeuksien tunnustamista YK:n julistuksella.

Ajatus, että ihmisapinoille annettaisiin oikeuksia, herättää varmasti torjuntaa muuallakin kuin Yhdysvaltain Kansasin osavaltiossa, jossa evoluutioteorian opettaminen kouluissa on lakkautettu.

Tahdoimme tai emme, ihmisapinat - simpanssi, bonobo eli kääpiösimpanssi, gorilla ja oranki - ovat geneettisesti ja kehityshistoriallisesti erittäin lähellä ihmistä. Ne eroavat meistä vain karvan verran. Simpanssien ja ihmisten geneettisessä rakenteessa on vain 1,6 prosentin verran eroa. Simpanssien henkinen kehitystaso vastaa nelivuotiaan lapsen tasoa. Ihmisapinat pystyvät oppimaan myös viittomakieltä. Tunnetuin on gorilla Koko, joka oppi ilmaisemaan itseään noin tuhannella viittomalla.

Simpanssi ja ihminen alkoivat erkaantua yhteisestä kantamuodostaan viisi miljoonaa vuotta sitten. Gorillat lähtivät omille teilleen hieman aikaisemmin. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että ihminen pitäisi lukea simpanssien heimoon. Olisimme siten pisimmälle kehittyneitä simpansseja! Toinen vaihtoehto olisi, että gorilla, bonobo ja simpanssi luettaisiin ihmisten heimoon.

Tuhansia simpansseja käytetään julmissa lääketieteellisssä kokeissa. Ne joutuvat elämään ahtaissa oloissa ja sietämään huonoa kohtelua. Ihmisapinoilla käydään laajaa kansainvälistä kauppaa, jota voi verrata orjakauppaan. Yhtä apinaa pyydystettäessä kuolee usein joukko muita lauman ryhtyessä puolustamaan lajitoveriaan. Matkalla menehtyy moni muu. Ihmisapinoita tapetaan myös ihmisravinnoksi Afrikassa.

Vielä suurempi uhka ihmisapinoille on niiden elinympäristön, sademetsien, häviäminen. Kaikki ihmisapinat ovat uhanalaisia. Niitä on yhteensä vain 350 000, kun meitä ihmisiä on kuusi miljardia. Jokaisessa ihmisessä on apinaa ja ihmisapinassa ihmistä. Jos ihmisapinat häviävät, katoaa samalla osa omaa menneisyyttämme.

Erityisoikeuksien antaminen ihmisapinoille ei muuta miksikään sitä, että kaikkia eläimiä tulee kohdella hyvin. Eläimet eivät ole koneita, toisin kuin filosofi Descartes yritti todistella, vaan ne ovat tuntevia olentoja.

Teksti: Jorma Laurila