Ympäristö ja elämäntapa: Minustako maalainen?

Luonto, puhtaus, turvallisuus ja rauha houkuttavat kiireisiä ihmisiä pois kaupungeista. Jopa satatuhatta kaupunkilaista suunnittelee eläkepäiviensä viettoa maalla. Nuoret lapsiperheet ja keski-ikäiset naiset ovat myös hanakoita tarttumaan elämänmuutokseen. Kuulun itsekin tähän joukkoon. Mutta millaisin eväin kelpaisin maalaiseksi?
”Avointa ja ennakkoluulotonta mieltä sekä omaa vastuuta peräänkuulutamme”, sanoo projektivastaava Heleena Lönnroth. Hän houkuttelee maallemuutosta kiinnostuneita koulutuksen kautta Kymenlaaksoon.
Lönnroth tietää kokemuksesta, että vaikeita tapauksia ovat ne, joilla ei ole minkäänlaisia yhteyksiä maaseutuun tai jotka ovat itse entisiä maanviljelijöitä tai jotka ovat raakaa arkitodellisuutta kestämättömiä ekohaihattelijoita.

Traktorin rattiin
Pelkästä luonnonrauhasta ja niityllä kirmaamisesta ei siis elämä urkene. Pitää olla valmis tarttumaan traktorin rattiin, hoitamaan lehmiä ja perkaamaan kasvimaata. On tuotava omat taitonsa peliin, omaksuttava uutta ja keksittävä ehkä vielä jokin mielessä muhiva yritysidea kruunaukseksi elämäntavan muutokselle.
Lönnrothin vetämässä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Punainen tupa ja perunamaa -projektissa on jo koulutettu ensimmäiset maallemuuttajat. Seuraava keväästä syksyyn kestävä maaseututyöntekijöitten koulutus alkaa maaliskuussa, ja hakuaikaa on 11. helmikuuta asti.
Parikymmentä kurssille valittavaa pääsee valmennusjakson jälkeen kesäkaudeksi käytännön töihin maatiloille ja syksyllä vielä yrittäjäkoulutukseen.
Onko yrittäjyys ainoa menestymisen tae? ”Kausiluontoista työtä maatiloilta löytyy, mutta renkejä ja piikoja ei palkata. Lomittajan vakinaista työtä olisi heti tarjolla”, Lönnroth selvittää vaihtoehtoja.
Entäpä etätyöt ja niin kutsuttu uustorpparius: vuokraisin tilalta asunnon ja maksaisin osan vuokrasta työnteolla?
”Miksei, kaikenlaisia mahdollisuuksia on kehiteltävissä”, Lönnroth vakuuttaa, ”myös uusosuustoiminta, esimerkiksi pestiosuuskunnat, ovat välimuoto oman yrityksen ja palkkatyön välillä.”
Sopeutuminen ei tietenkään ole kiinni vain muuttajan asenteista. Juurtuminen kyläyhteisöön käy hitaasti, ja myös maaseudun asukkailta vaaditaan taitoa ja halua ottaa kaupunkilaiset vastaan.
”Harjoitusmaatilat on haettava tarkoin kriteerein, ja monella tilalla onkin ymmärretty hyvin uusien ihmisten tuoma rikkaus. Tämähän palvelee myös maaseutua ja tarjoaa uudenlaista kumppanuutta”, Lönnroth määrittelee.

Testaa yritysideasi
Punainen tupa ja perunamaa -koulutuksessa olleista suurimmalla osalla on vireillä oma yrityshanke, kuten erikoistuminen omalla maatilalla, matkailuyritys, luomukauppa tai kahvila.
Kymenlaakson projektin tapaista multiin saakka pureutuvaa koulutusta ei ole muualla Suomessa, mutta Maaseutuyrittäjyyden Edistämiskeskus (Maek) järjestää Yrittäjäksi maaseudulle -valmennusta. Lisäksi uusyrityskeskukset ja maaseutukeskukset eri puolilla maata neuvovat aloittelevia yrittäjiä.
Yrittäjäksi maaseudulle -valmennukseen etsitään henkilöitä, joilla on yritysidea ja valmius siirtyä maaseudulle. Miten valmis tuon idean pitää olla, Maekin toimitusjohtaja Kari Huhtala?
”Idean ei tarvitse olla tarkka. Sitä työstetään ja monilla se muuttuukin kurssin aikana. Tärkeintä on motivaatio ja realistinen käsitys siitä, että voi lähteä maalle.”
Valmennuksessa käydään läpi muun muassa verotusta, rahoitusta, juridiikkaa, tutustutaan kohdepaikkakunnan oloihin ja saadaan siellä henkilökohtaista ohjausta.
Uusi valmennuskurssi alkaa huhtikuussa iltaopetuksena Helsingissä, ja seuraava toteutuu mahdollisesti syksyllä Helsingin ohella myös Tampereella ja Oulussa. Ilmoittautua ehtii vielä.
”Viime kevään kurssilla syntyi muun muassa matkailualan yrityksiä, pienkonekorjaamo, retriitti, insinööritoimisto — siis uusyrittäjyyttä”, Kari Huhtala kertoo, ”ja kysyntää olisi esimerkiksi markkinointiin, verkostoitumiseen sekä hoiva- ja kotipalveluihin liittyvillä yritysideoilla.”
Maaseutuyrityksen perustajista yhä suurempi osa on kaupungista maalle siirtyviä, koulutettuja ja alle 40-vuotiaita. Maatilojen määrä vähenee nopeasti, ja maaseudulle tarvittaisiin jopa 3000 uutta yritystä vuosittain. Nyt niitä perustetaan alle kolmannes tuosta määrästä.
”Kaikki taistelut voitetaan ennakkoon”, lainaa Helena Lönnroth sodankäynnin ajattelua. Taidanpa minäkin ennen maalle rynnistystäni keskittyä hiomaan strategiaa ja taktiikkaa.

Yhteystiedot:
Heleena Lönnroth
(05) 220 8470 tai 050 339 4470,
heleena.lonnroth@kyamk.fi, www.kyamk.fi/ypal/punainentupa.
Kari Huhtala
(09) 413 055 22 tai 040 7548 185,
kari.huhtala@maek.inet.fi,
www.uusyrityskeskus.fi/maek.

Teksti: Ritva Kupari