|
Kysy luonnosta
Liikkuvat terälehdet
Olen katsonut kevätkukkia, jotka kerran toisensa jälkeen avaavat ja sulkevat kukkansa sään tai vuorokaudenajan mukaan. Kuinka kasvi liikuttaa terälehtiään, vaikkei sillä ole lihaksia?
Terälehtien tyvessä on kasvukykyistä solukkoa, tavallaan keskenkasvuista. Kun kukka avautuu, kasvavat terälehden sisäpinnalla olevat solut suuremmiksi, jolloin terälehdet taipuvat ulospäin. Kun taas ilta pimenee, kasvavat tyvessä olevat ulkopinnan solut, jolloin terälehdet taipuvat suppuun.
Solujen koon muutos on palautumaton. Useat kukat avautuvatkin vain kerran. Kasvukykyistä solukkoa on terälehden tyvessä runsaammin niillä kasveilla, joiden kukka avautuu ja sulkeutuu useita kertoja. Kussakin avautumisessa ja sulkeutumisessa toimii vain osa soluista. Kun kaikki solut on käytetty, kukka ei enää liiku.
Tavallisesti pölytys hoituukin jo muutaman päivän aikana, ja kukka joutaa lakastumaan. Jos kevätsäät pysyvät pitkään viileinä eivätkä hyönteiset lennä, voi kukka joutua odottamaan avoimena, liikkumiskykynsä jo menettäneenä pölyttäjäänsä. Kukintakautensa loppupuolella valkovuokot eivät enää sulje kukkiaan yöksi.
Jokaisessa avautumisessa ja sulkeutumisessa terälehdet kasvavat hiukan. Terälehtien liikettä ja koon kasvua on helppo seurata leikkotulppaaneista. Mittaapa terälehden pituus kukan ensi kertaa avautuessa ja sitten joka päivä niin kauan kuin kukat pysyvät virkeinä! Kukka kasvaa yllättävän paljon.
Seppo Vuokko
Tikka rikkoo pönttöjä
Tikat ovat suurentaneet kaikkien pönttöjen lentoaukot. Keväällä laitoimme pönttöihin luontokaupasta tilaamamme metalliset suojat, mutta senkin yksi tikka hakkasi rikki. Miten yleistä se on? Yhteen pökkelöstä tehtyyn pönttöön tikka teki metallisuojuksen viereen uuden aukon.
Tikan hakkaama suojuspelti oli kirjeessä kysymyksen mukana. En ole aiemmin nähnyt vastaavaa. On vaikea uskoa, että tikka saa pellin taipumaan ja siihen reikiä. Mutta uskottava on.
Koko juttu lienee mahdollista vain silloin, kun suojapellin takana ei ole puuta vaan tyhjää tilaa, jonne pelti pääsee taipumaan. Ilmeisestikin pöntön lentoaukon suojaksi pantu pelti oli tikan edellisenä vuonna laajentaman lentoaukon kohdalla niin, että lentoaukon muodostikin vain itse pelti eikä sen takana oleva puu. Opimme siis, että pellin alla täytyy olla puuta, toisin sanoen pellin reiän ja lentoaukon täytyy olla saman kokoiset.
Käpytikan on helppo tehdä reikä lahoon pönttöön pellin viereen, mutta terveeseen lautapönttöön se ei saa reikää. Jos se nimittäin olisi mahdollista, tikan ei olisi tarvinnut takoa peltiä päästäkseen pönttöön sisälle.
Seppo Vuolanto
Mitä tikka havittelee?
Tikka tikitti reiän lintupönttöön pellitetyn aukon alapuolelle. Pesässä hautoi kirjosieppo. Havitteliko tikka munia vai emoa? Epäilen että luontokaupasta hankkimani koivupönttö ei ole paras mahdollinen. Vaikka nätti onkin, se lahoaa, ei silmissä mutta tuohen alta ja houkuttelee naputtelijoita kylkeensä.
Sekä munat että linnunpojat kelpaavat tikalle, aikuiset linnut eivät anna ottaa itseään kiinni.
Kuorimattomasta koivunrungosta sorvatut pöntöt ovat herkimpiä tikan tuhotöille, onhan tikka nimenomaan lahopuun ekspertti. Vaikka pönttö olisi alun perin tehty aivan moitteettomasta puusta, koivun tuohi on niin tiivis, että sen sisällä oleva puu — erityisesti kun siellä on lämmin pesä poikasineen — alkaa lahota varsin nopeasti. Tikka huomaa sen heti ja tunkeutuu sisälle kyljestä.
Olen tehnyt kaikki pönttöni havupuulaudasta, joka kestää lahoamista paljon paremmin ja joka tikan napauttaessa antaa kaiun kovasta puusta. Olen myös huomannut, että haapapuusta sorvatut pöntöt ovat hyvin kestäviä.
Pönttöjen kesto paranee, jos ne kuoritaan tai kuorta irrotetaan niin, että ilma pääsee puun ja kuoren väliin.
Seppo Vuolanto
|
|