Ajankohtaista: Varo puremaa

Kyyn purema on vakava asia
Sadat suomalaiset joutuvat vuosittain liian läheisiin tekemisiin kyyn kanssa — yksin HYKS:n Myrkytystietokeskus, p. (09) 471 977, saa joka vuosi satakunta kyyn puremaa koskevaa yhteydenottoa. Puremiin on syytä suhtautua vakavasti.
”Viimeisin tiedossa oleva kuolemantapaus on vuodelta 1998”, sanoo osastonylilääkäri Kalle Hoppu Myrkytystietokeskuksesta. Keskuksen ohjeena on, että purematapauksissa on aina vähintään soitettava lääkärille. ”Jos oireita esiintyy, on myös mentävä lääkäriin”, sanoo Hoppu. Riskiryhmiin kuuluvat vakavasti sairaat, alle 15-vuotiaat ja raskaana olevat. ”Kyytabletin teho on kyseenalainen, eikä se ole missään tapauksessa vastamyrkky”, korostaa Hoppu. Sairaaloilla on nykyisin käytettävissään tehokasta vasta-ainetta.
Antti Halkka


Puutiainen puree taas
Taas on aika varoa puutiaisia, jotka odottavat sopivaa uhria ruohon tai heinän kärjessä.
Puutiaisella ei ole silmiä, mutta se aistii hyvin liikettä ja lämpöä. Kyttäyspaikalla ötökkä haroo ilmaa koukkupäisillä etujaloillaan, kun tasalämpöinen otus kulkee ohi. Jos puutiainen onnistuu takertumaan kiinni onnettoman turkkiin — tai housunlahkeeseen — se kipuaa varovasti kohti sopivaa ruokailupaikkaa, tavallisesti jotakin ohutihoista kohtaa.
Ihmisessä puutiainen on erityisen viehättynyt nivuksiin ja kainaloihin. Se tunkee väkäsekkään imukärsänsä ihoon huomaamatta — puutiainen näet puuduttaa pistoskohdan syljellään.
Liikenne kärsässä on kaksisuuntaista: puutiainen imee verta sisäänsä ja pusertaa silloin tällöin siitä plasmaa takaisin uhriin. Näin turhan veden määrä vähenee ja puutiainen pystyy siemailemaan enemmän varsinaista verikudosta. Palloksi paisunut puutiainen painaa pystyssä törröttäneet imukärsän väkäset pinnanmyötäisiksi, vetää kärsän irti ihosta ja pudottautuu maahan jatkamaan elämänkiertoaan.
Ihmisille puutiaiset olisivat vain kiusallinen pikkuvaiva, ellei osa niistä levittäisi taudinaiheuttajia. Ne saavat bakteerin tai viruksen imemällä verta infektoituneesta eläimestä. Seuraavaa isäntää imiessään se voi siirtää taudinaiheuttajan siihen. Puutiaisen Suomessa levittämiä vakavia sairauksia ovat borrelioosi eli Lymen tauti ja puutiaisaivokuume eli Kumlingen tauti.
Borrelioosin aiheuttaa spiraalimainen bakteeri Borrelia burgdorferi. Tartunnan huomaa punkin puremakohdasta joka suuntaan leviävänä punoituksena. Monille ilmestyy viikon aikana puremaa ympäröivä punainen rengas, joka laajenee. Varhaisvaiheeseen liittyy usein myös kuumeilua, väsymystä, päänsärkyä ja muita särkyjä.
Punoituksen ilmestyttyä on syytä hakeutua heti lääkäriin. Jos punkin pistämälle kehittyy kolmen viikon kuluessa puremasta flunssaa muistuttavia oireita, lääkäriin on myös hakeuduttava, vaikkei punoitusta ilmaantuisikaan. Varhaisvaiheessa borrelioosin hoito on helppoa.
Puutiaisaivokuumetta eli Kumlingen tautia esiintyy Turun ja Ahvenanmaan saaristoissa, Merenkurkussa sekä Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Sen aiheuttaa puutiaisien ihmiseen siirtämä kumlingevirus. Tautitapauksia tulee Suomesta tietoon vuosittain tavallisesti joitakin kymmeniä.
Pohjoismaiden puutiaisaivokuume on onneksi lievä sairaus verrattuna sen sukulaisvirusten Keski-Euroopassa ja Siperiassa aiheuttamiin aivokuumeisiin. Se johtaa harvoin kuolemaan tai pysyviin jälkioireisiin, mutta Siperiassa kuolee sairastuneista jopa 30 prosenttia. Kumlingen tauti puhkeaa vain viidesosalla viruksen saaneista. Aivokuumeeseen sairastuvat pitää ehdottomasti saada sairaalaan. Tyypillisiä oireita ovat korkea kuume, niskan jäykkyys ja päänsärky.

Puutiaistorjuntaa:
- Älä kahlaa heinikossa. Erilaiset metsänreunat ja rantametsät,
joissa on rehevää aluskasvillisuutta, ovat usein vihoviimeisiä punkkitarhoja.
- Käytä punkkimailla saappaita ja vedä sukanvarret housunlahkeiden päälle.
Tutki vaatteesi ja ihosi kerran tai kaksi päivässä.
- Poista irralliset puutiaiset poimimalla ja kiinni imeytyneet pinseteillä, joita saa apteekeista. Olion voi poimia sorminkin: ota kiinni puutiaisesta, kierrä sitä ja vedä irti. Vaikka kärsä jäisi ihoon, infektiovaara ei ole suuri.
- On hyvä muistaa, että pahimmilla alueilla lounaissaaristossakin vain pieni osa puutiaisista kantaa vaarallisia taudinaiheuttajia.

Juha Valste