Kysy luonnosta

Lähetä oma kysymyksesi Kysy luonnosta -palstalle!

Hyttysen ilmavaivat

Jostakin asiasta voidaan sanoa, ettei se kiinnosta hyttysen pierun vertaa. Voiko hyttysellä olla ilmavaivoja?

Tuo on loistelias ilmaus, sekä mielikuvana että kielellisesti! Mitä vähäisempää voisi todellakaan kuvitella? Mutta tosiasiat ovat vakavampia.
Vaikka hyttysnaaraan verestä pömpöttävä takaruumis on sen näköinen, ettei siinä voi olla kaasuille tilaa, tilanne varmasti muuttuu, kun ruuansulatuskanava tekee tehtävänsä ja sulattaa veren. Silloinhan naaraan takaruumis kutistuu ja muuttuu mustanpuhuvaksi. Anteeksi, hyvät lukijat, mutta kyllä on helppo kuvitella, että silloin hyttysellä on vietävästi ilmavaivoja.
Tällainen ääni on ilmeisesti olemassa ja aika tavallinen, mutta varmastikaan kukaan ei ole kuullut sitä. Joka tapauksessa on mahdotonta ajatella ruuansulatusta, ja vielä näin tehokasta, joka ei toimiessaan synnyttäisi kaasuja. Naaraanhan täytyy mahdollisimman nopeasti ”sulattaa” veri, jotta se voisi käyttää sen ravintoaineet muniensa kypsyttämiseen.
Koiraat imeskelevät kukkien mettä ja voisi kuvitella, että niiden äänivalikoima on vaatimattomampi.
Kauri Mikkola


Nokka tuuleen

Olen katsellut lokkeja avoimella kentällä ja rannoilla. Miksi ne aina istuvat nokka tuuleen päin? Miksi ne eivät tuulisellakaan säällä asetu suojaisiin paikkoihin kuten metsän sisään?

Nokka tuuleen päin linnut pystyvät hallitsemaan tasapainonsa — usein vielä yhdellä jalalla seisten. Nokka tuuleen eli vasten ilmavirtaa on tuttu tilanne kaikille linnuille jo lentotaidon alkeista. Myötätuuleen ei pääse lentoon.
Linnut pystyvät käyttämään ilmavirtaa eli tuulta hyväkseen myös paikallaan istuessaan. Sivu- tai takatuuli tarttuisi höyheniin ja pörröttäisi niitä vähäisissäkin tuulen suunnan tai nopeuden muutoksissa äkkiarvaamatta ties miten, eikä tasapainon pito onnistuisi.
Lokit ovat ulapoiden ja avomaiden lintuja. Ne vaativat runsaasti tilaa laskeutumiseen ja lentoon lähtöön. Pyrstö on vaatimaton siipiin nähden ja pujottelutaito metsässä niin ollen huono. Liitotaito ja ilmavirtausten käyttäminen ovat sen sijaan hyvin kehittyneet.
Metsä ja tuulensuojaiset paikat, esimerkiksi rakennusten seinustat, ovat vieraita ympäristöjä liitolentäjille. Näissä paikoissa saalistajat saisivat helposti lokit kiinni, joten niihin ei ole menemistä. Lokit ovat siis sopeutuneet tuulisiin ympäristöihin, eikä tuulinen sää tai myrskykään ole niille epämiellyttävä tilanne, toisin kuin usein meille ihmisille.
Seppo Vuolanto