Kysy luonnosta

Miksi rastas viskoi matoja?

Seurailin räkättirastaan touhuja kotipihalla. Se kiskoi kastematoja maasta ja viskeli niitä ympäriinsä. Sitten se jätti madot maahan lojumaan, kiskoi seuraavan maasta ja niin edelleen. Näin se käsitteli lähes kymmenen matoa. Lopuksi lintu söi yhden ja lähti pois. Miksi lintu käyttäytyi näin? Oliko muissa madoissa jotakin vikaa vai leikkikö se vain ruualla? Miten linnut havaitsevat maanpinnan alla liikkuvat madot?

Rastas havaitsee madon liikkeen katseellaan. Se on oppinut tarkkailemaan matojen koloja ja tietää, miltä ne näyttävät. Mahdollisesti se myös kuulee madon aiheuttaman rahinan.
Ikävä kyllä emme voi kysyä, mitä linnun mielessä liikkuu, kun ei ruoka kelpaa. Veikkaanpa, ettei se ollut erityisen nälkäinen, mutta matoja kuitenkin oli yllin kyllin saatavilla.
Talvella ruokintapaikkaan tulevat tiaiset penkovat siemeniä ja heittelevät niitä maahan ennen kuin valitsevat yhden, jonka sitten vievät kauemmaksi, hakkaavat auki ja syövät suuhunsa. Emme niiltäkään saa tietää, miksei ensimmäiseksi nokkaan sattuva kelpaa vaan vasta pitkän valinnan jälkeen yksi. Olisikohan räkättirastaalla ollut samanlainen tilanne?
Seppo Vuolanto


Ampiaiset pitävät oluesta

Miksi ampiaiset pyörivät olutpullojen ja ihmisten ympärillä?

Ampiaiset syövät itse, erotukseksi toukille viemästään ravinnosta, kaikenlaista makeaa, muun muassa kirvojen mesikastetta, kukkien mettä ja siitepölyä sekä lähinnä rikkoutuneita ja hiukan käyneitä hedelmiä ja marjoja. Ne saattavat haukata tuoreen puutarhamansikankin kyljestä aimo kimpaleet.
Käyneet nesteet houkuttelevat niitä kuitenkin erityisesti, ja niinpä ampiaisia tulee usein tuskallisen paljon perhoskeräilijöiden syöteille.
Olut on käymistuote, jonka monipuoliseen aromiin kuuluu monia käymisessä syntyviä kemikaaleja. Oluen tuoksu on ampiaisille merkki tosi hyvästä ravintolähteestä.
Toukille ampiaiset vievät lihaa, hyönteisiä ja muita selkärangattomia sekä lihan ja kalan palasia. Toukkaravinnon kantaminen liittyy kuitenkin makean saantiin, sillä saatuaan ravintoa toukka erittää tuojalle makean pisaran. Tämä niin kutsuttu trofallaksi on ampiaisyhteiskunnan koossa pitäviä voimia.
Jos taas ampiaiset lentävät piiriä ihmisen ympärillä, ne tekevät sen nähdäkseen paremmin. Verkkosilmä on näet erikoistunut liikkeen erottamiseen. Jos sekä ihminen että ampiainen ovat paikoillaan, ampiainen ei näe ihmistä kunnolla. Näkemisen tarve taas voi syntyä vaikkapa ravinnon hajusta. Ne voivat lennellä olutpullon avanneen henkilön ympärillä nähdäkseen, mistä on kysymys; voipa siihen riittää kunnollinen oluen löyhkäkin.
Lentely voi liittyä myös pesän puolustamiseen, mutta yleensä silloin ihminen on liikkeessä ja ampiaiset ottavat suorasuuntauksen.
Kauri Mikkola