Ajankohtaista: Jäätalvi yllätti

Jäätilanne 20. tammikuuta. Jäätalvi otti takapakkia kuun alun tilanteesta leutouden ja kovan tuulen takia.

Itämeri varastoi viime kesän lämmön, mutta se ei riittänyt pitkään. "Itämerellä on kahden kolmen kuukauden lämpövarasto, mutta lämpö kului pois syksyn aikana", sanoo Merentutkimuslaitoksen jääpalvelun päällikkö Ari Seinä.
"Jäätymisen nopeus oli alkutalvesta ennätyksellistä. Samaan aikaan on ollut lähes yhtä paljon jäätä vain talvina 1942 ja 1979."

Viime vuosikymmenen jäätalvet olivat leutoja, ja vain talvina 1994, 1996 ja 1999 saavutettiin normaalin talven jään laajuus. Nyt jännitetään, muodostuuko tästä ankara jäätalvi. 1900-luvulla Itämeri jäätyi kauttaaltaan kolme kertaa: 1940, 1942 ja 1947. Viimeisin erittäin ankara jäätalvi oli 1986?1987, jolloin vain eteläisellä Itämerellä oli sula alue.

Vaikka Itämeri jäätyisi kokonaan, se ei silti jäädy sataprosenttisesti.
"Kun sanotaan koko Itämeren jäätyvän, meri on erilaisten jäätyyppien peitossa", selittää Ari Seinä. Ajojäässä voi olla yli puolet vettä.

Merijää voidaan jakaa kahdenlaiseksi: rannikolla esiintyvään kiintojäähän, joka tukeutuu saariin ja matalikoihin, sekä ulompana olevaan ajojäähän. Kiintojää on järvien jääkannen näköistä, yhtenäistä ja nimensä mukaisesti paikallaan pysyvää. Ajojää liikkuu tuulten ja virtausten mukana. Sen peittävyys vaihtelee hyvin harvasta hyvin tiheään, kymmenen ja sadan prosentin välillä.

Ajojää ei ole tasaista vaan muodostunut lautoista, joiden halkaisija voi olla kymmeniä kilometrejä. Sopivilla tuulilla siihen muodostuu railoja, jotka voivat olla hyvinkin laajoja. Vastaavasti jäiden puristuessa yhteen muodostuu päällekkäin ajautuneita tai ahtautuneita kenttiä. Merellä voi nähdä pitkiä ja jopa metrien korkuisia ahtojäävalleja, mutta todellisuus on pinnan alla.

"Ahtojäästä on näkyvillä vain kymmenen prosenttia aivan kuin jäävuoresta", kertoo Seinä.
"Suurin mitattu ahtojäävallin kokonaispaksuus Itämerellä on 30 metriä." Siis melkein puolet Stadionin tornin korkeudesta.

Kiintojään paksuus on merellämme enimmillään vain runsas metri. Ennätys on 1987 Tornion edustalla mitattu 122 senttiä. Ari Seinä ennakoi, ettei uutta ennätystä tänä vuonna todennäköisesti saada, sillä jää on nyt Perämerellä vain hieman tavanomaista paksumpaa.

Teksti: Antti Halkka