Suomalaiset hyväksyvät Vuotos-päätöksen

Neulikkoaapa olisi jäänyt Vuotoksen altaan pohjalle, suurin piirtein sen keskelle. Kuva: Heikki Laurila

Suomen Luonnon Taloustutkimuksella teettämän mielipidetutkimuksen mukaan suomalaiset hyväksyvät selvästi korkeimman hallinto-oikeuden Vuotoksen tekoaltaan rakentamisen estäneen päätöksen.

Kaikista vastaajista 48 prosenttia hyväksyy päätöksen ja 23 prosenttia ei hyväksy sitä. KHO:n päätös hyväksytään selvästi myös Pohjois-Suomessa.

Kaikissa maakunnissa enemmistö hyväksyy päätöksen Lappia lukuun ottamatta. Myös Lapissa noin 40 prosenttia vastaajista pitää päätöstä oikeana.

Päätös hyväksytään selkeästi kaikissa ikäryhmissä ja tuloluokissa ja niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Naiset hyväksyvät päätöksen selvemmin kuin miehet ja työssä oleva väestö selvemmin kuin eläkeläiset.

Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 1008 henkilöä puhelimitse 2. ja 7.-8. tammikuuta.
Antti Halkka

Kysymys: Tekikö korkein hallinto-oikeus oikean ratkaisun, kun se ei huomattavien luonto- ja ympäristöhaittojen perusteella antanut lupaa Vuotoksen tekoaltaan rakentamiseen?

Kyllä ei eos/ei vast.

Kaikki 48 23 29
Nainen 51 14 35
Mies 45 32 23

Uusimaa 55 19 26
Muu Etelä-Suomi 46 20 34
Länsi-Suomi 46 22 32
Itä-Suomi 47 28 26
Pohjois-Suomi 41 34 25

Yli 50 000 as. kaupunki 54 20 27
Muu kaupunki 49 23 28
Muu kunta 41 27 32

Häme 48 20 32
Pirkanmaa 53 26 21
Kymenlaakso ja Etelä-Karjala 45 20 35
Varsinais-Suomi 44 13 42
Satakunta 42 19 39
Etelä/Keski-Pohjanmaa 41 28 31
Keski-Suomi 51 22 27
Etelä-Savo 36 24 40
Pohjois-Savo 53 26 21
Pohjois-Karjala 47 35 18
Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 41 28 30
Lappi 39 46 14

Tutkimuksen virhemarginaali on koko otoksessa noin +/- kolme prosenttiyksikköä, osaotoksissa tyypillisesti moninkertainen.


On aika kuopata Vuotoksen allas

Vuotoksen allas rakennetaan, Vuotoksen allasta ei rakenneta... Heiluri on nyt pysähtynyt. Oikeuskäsittely on päättynyt ja hankkeelle on pistetty piste.
Vai onko?

Nyt törähtelee poliitikkojen tuutista pohjoisesta ja etelästä, että pitäisi säätää erillislaki, jonka avulla allas voitaisiin rakentaa.

Altaan sitkeä vastustaja, kemijärveläinen lääkäri Helena Tiihonen sanoo epäilleensä, että voimakkaitakin reaktioita tulee. Silti hän on yllättynyt, suorastaan järkyttynyt, etenkin oikeusoppineiden kuten Hannele Pokan ja lappilaisen kokoomuksen kansanedustajaehdokkaan Ulla Karvon kannanotoista.

"He ovat ensimmäisinä mitätöimässä korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä ja vesioikeusprosessia vaatimalla erillislakia altaan rakentamiseksi."

Tiihonen on juuri saanut ison kirjekuorellisen Oulussa ilmestyvän Kalevan leikkeitä. "Siellä on jos mahdollista vielä pahempaa tekstiä kuin rovaniemeläisessä Lapin Kansassa. Oikein härskisti käsittelevät aihetta. Nimimerkeillä solvataan etenkin korkeimman hallinto-oikeuden tuomareita."

"Olisin kuvitellut, että jotakin rauhaa olisi elämään tullut, mutta ei puhettakaan."

Toisaalta oman kunnan asukkailta Tiihonen on saanut lähes yksinomaan kiitosta. "Satoja, satoja myönteisiä palautteita on tullut", hän kertoo.

Etenkin monet keskustan poliitikot ovat vaatineet altaan nostamista uudestaan esiin. Suomen Luonto kysyi puolueen puheenjohtajan Anneli Jäätteenmäen kantaa. "Korkeimman hallinto-oikeuden annettua päätöksensä on aika keskittyä pohtimaan Lapin elinvoimaisuuden rakentamista myös muista lähtökohdista. On tärkeää, että Lapin työllisyyden parantamiseksi ja alueen elinvoimaisuuden kehittämiseksi ryhdytään nopeisiin sekä tehokkaisiin toimiin", hän vastasi.

Kemijoki Oy reagoi KHO:n päätökseen tuomalla välittömästi keskusteluun jokivoimalat, joilla vielä vapaat kosket vangittaisiin.

"Ylä-Kemijoen tuhoaminen on edelleen tavoitteena", Tiihonen toteaa.

Tiihosen mukaan tämän onnettoman tilanteen ratkaisee Kemihaaran soiden saaminen Natura 2000 -ohjelmaan. "Ministerityöryhmä teki virheen siirtäessään asian vaalien yli: Lapissa hajaannus jatkuu edelleen, eikä hedelmällistä yhteistyötä synny ennen Natura-päätöstä. Se lopettaisi erillislakihöpinät ja jokivoimalapuheet."

"Asia on valmisteltu Kemihaaran soiden kohdalta niin pitkälle, että hallitus voisi päättää sen heti."

Nyt katse eteenpäin
Tiihosen mukaan tavalliset ihmiset ovat KHO:n päätöksestä ehdottoman helpottuneita ja iloisia. "Tästä he eivät tietenkään riemuitse, että asiaa edelleen vatvotaan eikä mitään saada alulle."

Hänen mukaansa Vuotoksen alueella on valmis markkina-arvo; nimi tunnetaan kaikkialla maailmassa. Pitäisi kehittää matkailua, porotaloutta, maa- ja metsätaloutta, marjanpoimintaa ja luonnontuotteiden jatkojalostusta.

Myös läheinen Pyhätunturin matkailu voisi hyödyntää Vuotosta.
"Täällä ovat valmiina tiestö, lintutornit, luonnolliset jokireitit ja muu hieno luonto", hän sanoo.

Ornitologi ja luonto-opas Dick Forsman yhtyy Tiihoseen. Hän on erittäin hyvillään kielteisestä allaspäätöksestä. "Alue on luontomatkailulle tärkeä paitsi linnustoltaan myös siksi, että se on helposti saavutettavissa."
Forsman vie joka vuosi kaksi?kolme ryhmää Vuotokselle tutustumaan lintuihin. Etupäässä matkalaiset ovat brittejä. Mukana on ollut myös italialaisia, sveitsiläisiä, saksalaisia ja hollantilaisia.

Forsmanille on selvää, että matkailua kehittämällä Vuotoksella pystyttäisiin luomaan pysyviä työpaikkoja.

Pelkosenniemeläinen, yli 30 vuotta valtuustossakin istunut Veikko Korhonen tietää myös, mitä Vuotoksella pitäisi tehdä.

"Nyt pitäisi panna metsät kuntoon. Ne ovat rästissä. Taimistot ovat juuri parhaimmassa harvennustilassa."

Korhosveikko tiedostaa myös marjastuksen, vapaassa luonnossa liikkumisen ja matkailun vetovoiman.
Kemijoki Oy:lle hän antaa ilmaisen neuvon. "Yhtiöllä on jokivarressa 90 rantatilaa, joita voitaisiin käyttää matkailussa ja palveluala toisi paikallisille töitä. Kyllä siellä työtä on, jos vain halutaan."

Veikko Korhonen ei hyväksy väitettä, että KHO:n päätös olisi vienyt leivän ihmisten suusta. "Kun sinne nyt luodaan työpaikkoja, nehän kestävät paljon kauemmin kuin raivaus, jossa jo yksi metsätyökone vie 10 miehen työn! Onhan meillä esimerkkejä. Tuolla Kokkosennivan altaallakaan ei ole tietääkseni yhtään työpaikkaa. Entisetkin ovat vain menneet."

Erillislakien esittäminen ei Korhosen mielestä ole mistään kotoisin. "Se on oikeuden halventamista. Kaksi oikeutta on tehnyt päätöksen, ettei Vuotoksen allasta rakenneta. Ja jos tällainen päätös kaatuu, niin kyllä jossakin on pahasti mätää."

Korhosesta tuntuu pahalta, ettei päätökseen tyydytä. Kansanedustajissakin on sellaisia, jotka eivät ole koskaan alueella käyneetkään ja nyt julkisesti päivittelevät, että on kamalaa kun se jätetään luonnonvaraiseksi.

"Alueella marjastetaan ja hoidetaan poroja, ja hirvimiehet ottavat sieltä mahdottomat määrät lihaa joka syksy", Korhonen toteaa.

"Ja kyllä säännöstellyn Kemijärven lopullinen tuhoaminen olisi ympäristörikos mitä suurimmassa määrin."
Alice Karlsson