Ääni luonnon puolesta

Mitä puoluejohtajat vastaavat vaatimuksiin ympäristöveroista ja Etelä-Suomen metsien suojelusta? Entä liito-oravien ja Vuotoksen kohtalo?

Ekologisen verouudistuksen käynnistäminen on Suomen luonnonsuojeluliiton keskeinen vaatimus tulevalle eduskunnalle ja hallitukselle. Verouudistus keventäisi työnteon ja palvelujen verottamista; luonnonvarojen käytön ja ympäristön saastuttamisen verotusta taas tiukennettaisiin.

Käytännössä tehtäisiin ihmistyö kannattavammaksi, alennettaisiin palveluiden arvonlisäveroa sekä lisättäisiin pakkausten ja jätteiden verotusta. Energiaverotus kannustaisi energiansäästöön ja ohjaisi käyttämään uusiutuvia energialähteitä. Liikenteen verotus uudistettaisiin tukemalla joukkoliikenteen kehittämistä, lisäämällä polttoaineiden verotusta sekä rajoittamalla työmatka-autoilun verotukea. Luonnonmukaista viljelyä tuettaisiin asettamalla torjunta-aineille vero niiden ympäristöhaittojen mukaan.

Ekologinen verouudistus voidaan nähdä osana kestävien tuotanto- ja kulutustapojen edistämistä, mitä Suomi ajoi viime syksynä aktiivisesti Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokouksessa. Suomen WWF vaatii teemaan liittyen kansallisen Kestävä tuotanto ja kulutus -strategian laatimista. Tavoitteena on saada Suomesta esimerkkimaa talouskasvun ja sen aiheuttamien ympäristöhaittojen eriyttämisessä toisistaan.

Niin Luonnonsuojeluliiton kuin Suomen WWF:nkin mukaan Etelä-Suomen metsien riittämätön suojelu on suurimpia luonnonsuojeluongelmia. WWF:n tavoitteena on viiden prosentin suojelutaso eteläisen Suomen metsissä. Järjestöt vaativat metsiensuojelutyölle myös riittävää rahoitusta lähivuosiksi.

Molempien järjestöjen mielestä tärkeää on lisäksi Itämeren suojeleminen pysäyttämällä rehevöityminen ja ehkäisemällä öljyvahingot.

Ilman Suomenlahden öljykuljetuksista syntynyttä keskustelua olisi huoli ympäristön tilasta näkynyt hyvin heikosti vaalikeskusteluissa. Syksyn ja talven aikana poliitikot pääsivät otsikoihin pikemminkin negatiivisilla ympäristöteemoilla, liito-oravien suojelun vastustamisella ja Vuotoksen altaan rakentamisvaatimuksilla.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) esitti marraskuussa eduskunnassa liito-oravan poistamista EU:n direktiivin uhanalaisten lajien liitteestä, ja pääministeri Paavo Lipposenkin (sd.) mieltä käänsi ajatus Suomen joutumisesta EU:n liito-oravareservaatiksi. Kansanedustaja Kari Myllyniemi (kesk.) on jättänyt aloitteen Vuotoksen rakentamisesta erityislailla.

Puolueiden vaaliteemojen joukossa ympäristöasiat ovat yleensä pitkän listan loppupuolella, jos sielläkään. Ehdokkaiden henkilökohtainen kiinnostus ympäristöasioihin ja valistuneisuus vaihtelevat tietenkin paljon kaikissa puolueissa.

Suomen Luonto esitti eduskuntapuolueiden puheenjohtajille neljä ajankohtaista vaalikysymystä:

1. VUOTOS
Korkein hallinto-oikeus päätti, ettei Vuotoksen tekoallasta pidä rakentaa. Pitäisikö siitä huolimatta säätää erityislaki Vuotoksen rakentamiseksi?

2. YMPÄRISTÖVEROT
Ekologinen verouudistus siirtäisi painopistettä työn ja palvelujen verotuksesta luonnonvarojen käytön ja saastuttamisen verotukseen. Haluatteko edistää ekologista verouudistusta ja jos haluatte, millä keinoin?

3. LIITO-ORAVIEN SUOJELU
Suomi on ainoa EU-maa, jossa on liito-oravia, ja laji on EU:n uhanalaisten lajien listalla. Onko liito-oravien suojelu Suomelle kohtuuton rasite ja pitäisikö suojelu lopettaa?

4. ETELÄ-SUOMEN METSIEN SUOJELU
Etelä-Suomen metsistä on suojeltu noin yksi prosentti. Pitäisikö suojelun
määrää ja määrärahoja lisätä nykyisestä ja jos pitäisi, kuinka paljon?


LIBERAALIT
Tomi Riihimäki

1. Ei. Riittää, kun KHO on asian ratkaissut. Vuotoksen tekoallas olisi toki ollut tärkeä työllisyyden kannalta, mutta päätökset on tehty, pulinat pois.

2. Haluan keventää ansiotulojen verotusta seuraavan neljän vuoden aikana viisi prosenttia kaikissa tuloluokissa. Periaatteeni on, että saastuttaja maksaa, joten kannatan ekologista verouudistusta. Esimerkiksi autoilun verotuksessa pitää siirtyä hankinnan verotuksesta enemmän käytön verotukseen. Autovero tulee laskea yleiseurooppalaiselle tasolle ja verottaa käyttöä sen mukaan, miten paljon auto kuluttaa polttoainetta ja mitkä ovat pakokaasupäästöt.

3. Liito-oravia tulee suojella, mutta on otettava huomioon myös taloudelliset näkökohdat. Erilaiset mittavat ja tärkeät hankkeet kuten oikorata Keravalta Lahteen tulee voida rakentaa suunnitelmien mukaisesti riippumatta liito-oravista. Kohtuus kaikessa unohtamatta kuitenkaan luontoa.

4. Vapaaehtoista suojelua voidaan lisätä. Yhteisiä verorahoja en uhraisi tähän hankkeeseen, sillä ensin täytyy saada peruspalvelut kuntoon kuten terveydenhuolto, koulutus ja poliisitoimi. Valistuksella voidaan yksityisiä metsänomistajia ohjata metsien suojeluun.


KESKUSTA
Anneli Jäätteenmäki

1. Korkein hallinto-oikeus on päätöksensä antanut. Nyt Lapin alueen kehittämiseksi on tultava konkreettisia esityksiä.

2. Keskustan mielestä verotuksen ympäristöohjaavuutta pitää lisätä siten, että ympäristöystävällinen tuotanto ja kulutus on myös taloudellisesti houkuttelevaa.
Energiaverotus on keskeinen keino, koska se vaikuttaa kaikkien lopputuotteiden hintoihin. Tässä mentiin taaksepäin, kun Lipposen hallitus ? vihreiden mukana ollessa ? romutti 1990-luvun alussa luodun ympäristöohjaavan energiaveromallin siirtämällä veron sähkön tuotannosta suoraan kuluttajan sähkölaskuun.
Energiaverotusta olisi kiristettävä mieluiten kansainvälisesti vähintään EU-tasolla vapaamatkustusongelman välttämiseksi. Suomen tulisikin toimia aloitteellisemmin EU:ssa yhteisen energiaverotuksen aikaansaamiseksi.
Liikennepolttoaineiden veronkorotukset ovat viime vuosina olleet ainoa energiaverotuksen "kehittämisen" muoto. Bensiini- ja dieselveron korotus on paikallaan sitten, kun markkinoilla on korvaavia polttoaineita.
Energiaverotusta on sen sijaan kiristettävä siellä, missä uusiutumattomille energialähteille on tarjolla ekologisempia vaihtoehtoja. Uusiutuvien energialähteiden käytön tulisi olla taloudellisestikin houkuttelevaa niin voimalaitoksissa, teollisuudessa kuin kotitalouksissakin. Verotuksen lisäksi tarvitaan tutkimusta ja tuotekehitystä, investointiavustuksia ja hallinnollista ohjausta.

3. Periaatteellisesti voi todeta, että lajien suojelun lähtökohta on lajin uhanalaisuus. Listalle pitää voida lisätä ja sieltä mahdollisuuksien mukaan myös poistaa lajeja. Liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä on Suomessa oltava jatkossakin.

4. Metso-toimikunnan esittämä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma on suurelta osin hyväksyttävissä ja toteuttamiskelpoinen. Painopiste on siirtymässä määrällisestä suojelusta laadulliseen suojeluun. Metsien monimuotoisuuden turvaaminen on hoidettavissa vapaaehtoisuuteen perustuen ja omistusoikeutta kunnioittaen.
Valtion tulevien vuosien talousarvioihin on varattava riittävät varat toimikunnan ehdotusten toteuttamiseen.


KOKOOMUS
Ville Itälä

1. KHO epäsi Vuotoksen altaan rakentamisluvan vesilain mukaisin perustein ja altaan vaikutuksin ympäristön luonnonsuhteisiin ja vesiluontoon. Vuotoksen altaan rakentamista on perusteltu sekä energiataloudellisilla että muun muassa työllisyys- ja elinkeinopoliittisilla syillä. Näihin seikkoihin ei KHO:n päätöksessä otettu kantaa.

2. Kokoomus painottaa veronkevennyksissä ansiotulojen verotuksen alentamista. Ympäristöverojen osalta jouduttaneen pohtimaan toimia veropohjan säilyttämiseksi.

3. Liito-oravien parimäärien arviointia pidetään vaikeana ja arviot parimäärästä vaihtelevat 10 000 ja 40 000 välillä. Suomen lähialueilla, lähinnä Venäjällä, kanta on huomattavasti voimakkaampi.
Uhanalaisten lajien suojelu on perusteltua, mutta olisi syytä määrittää jokin raja sille, milloin esimerkiksi liito-oravaa ei enää pidetä uhanalaisena.

4. Kokoomus pitää ympäristön laadullista suojelua tärkeämpänä kuin määrällistä luonnonsuojelua. Ei ole perusteltua suojella neliökilometrejä vaan olennaisia kohteita ja lajeja. Jo tehtyjen suojelupäätösten rahoitus on myös hoidettava kuntoon.


KRISTILLISDEMOKRAATIT
Bjarne Kallis

1. KHO:n päätökseen tulee tyytyä.

2. Kristillisdemokraattien veropoliittinen linja on hyvin selkeä, ja se lähtee siitä, että verotetaan ankarasti sitä mitä ihminen ja yhteiskunta ei tarvitse ja lievästi sitä mitä se tarvitsee. Tästä syystä olemme esittäneet kireämpää verotusta keinottelulle ja myös sellaiselle, joka saastuttaa fyysisesti tai henkisesti. Edelliseen kuuluvat ympäristöverot ja
jälkimmäiseen ennen kaikkea väkivaltavideot ja -elokuvat.

3. Ei se ole kohtuuton rasite, mutta liiallisuuksiin ei pidä mennä. Kohtuus kaikessa.

4. Pitäisi lisätä, mutten tiedä kuinka paljon. Suojelupäätös edellyttää aina lisämäärärahaa.


PERUSTUSLAILLISET
Timo Soini

1. Ei pidä. Asia on nyt loppuunkäsitelty. On kaikkien kannalta kohtuutonta avata paketti uudelleen.

2. Pääperiaate on, että saastuttaja maksaa. Olen kuitenkin varovainen veronkorotusten suhteen, sillä usein niitä käytetään vain fiskaalisiin tarkoituksiin ja ohjaustarkoitus jää pois. Porkkanalinja on keppilinjaa parempi. Jos myönteiset kannustimet eivät riitä, niin sitten keppiä.

3. Tarvitsemme määrätyn kannan liito-oravia. Kaikkea ei kuitenkaan voi suojella.

4. Hyvässä yhteisymmärryksessä maanomistajien kanssa suojelua voi lisätä, mutta korvauksen on oltava kunnollinen. Myönteisellä asenteella ja rakentavilla neuvotteluilla saadaan paras tulos. Pakkokeinoilla ei saada kuin läjäpäin oikeudenkäyntejä.


RUOTSALAINEN KANSANPUOLUE
Jan-Erik Enestam

1. Ei.

2. Periaatteessa kyllä. Tutkimukset kertovat kuitenkin aika karua kieltä. Jotta työn ja palvelujen verotusta voitaisiin keventää, se edellyttäisi ympäristöverojen roimaa nostamista. Kyseeseen tulisi lähinnä energiaverojen nostaminen vielä huomattavasti enemmän kuin tänä vuonna tapahtuu. Tällä olisi kielteisiä vaikutuksia muun muassa työllisyyteen.

3. Voidaan poistaa.

4. On kyse menettelytavoista. Metso-ohjelmassa esitetyt toimenpiteet ovat oikeita ja riittäviä.


SOSIALIDEMOKRAATIT
Paavo Lipponen

1. Päätös Vuotoksen rakentamisesta on ollut pitkään Lapissa tunteita herättävä ja alueen asukkaiden kannalta taloudellisesti sekä työllisyyteen liittyen merkittävä. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös Vuotoksen rakentamiseen liittyen oli yksiselitteinen. Siihen ei ole poliittisesti asian osalta lisättävää. Joulukuussa asia oli esillä eduskunnan kyselytunnilla jolloin totesin, että asiaan ei ole syytä enää palata.

2. Verotuksen painopisteen siirtäminen kohti ympäristö- ja energiaveroja on järkevä tavoite. Ympäristöä suojaavan ohjaavan vaikutuksen lisäksi niillä voidaan kerätä varoja hyvinvointivaltion toimintojen rahoittamiseen. Tämä on nyt erityisen ajankohtaista, kun valtion tulokertymä on kaventumassa muun muassa EU:n laajenemisen aiheuttaman alkoholin ja tupakan valmisteverojen alentamispaineen takia. Verorasitusta ei voida siirtää enempää palkansaajien kannettavaksi tuloverotuksen kiristämisellä. Pikemminkin suuntaus on päinvastainen.
Ympäristö- ja energiaverojen käytössä on kuitenkin katsottava, ettei kilpailukykyämme liiaksi rasiteta. Lisäksi on otettava huomioon niiden kohdentuminen rankemmin pienituloisiin. Veromuutoksien yhteydessä on varmistettava muun muassa tulonsiirtoja kehittämällä, ettei tulonjaossa tapahdu epätoivottavia muutoksia.
Hallitus päätti viime vuonna korottaa liikennepolttoaineiden veroja ja hyväksyi linjauksen jäteveron kaksinkertaistamisesta. Samalla vastuullisen varovaisella linjalla on jatkettava tulevillakin vaalikausilla.

3. Käsitys liito-oravakannan koosta vaihtelee. Nyt on kiireellisesti selvitettävä kannan laajuus Suomessa. Tämän jälkeen on mahdollista tehdä arvio sen suojelun tarpeesta ja sopia tarvittavasta ohjelmasta.
Tällä hetkellä liito-orava on EU:n luonnonsuojeludirektiivin lajiliitteessä, joka määrittelee sen erittäin uhanalaiseksi. Näin ollen se nauttii täydellistä suojaa myös Suomen luonnonsuojelulain piirissä. Mikäli tulevaisuudessa todetaan, ettei liito-orava tätä vaadi esimerkiksi esiintymistiheytensä takia, on syytä pyrkiä saamaan muutos EU:n lajiliiteluokitukseen. EU:n lajiliitteen sisällöstä neuvoteltaessa kysymykseen voi tulla joidenkin lajien poisto listalta tai toisten lisääminen siihen. Arvion tekemisen tulee perustua tieteelliseen ja objektiiviseen tarkasteluun.
Suomen on joka tapauksessa kannettava vastuuta liito-oravan suojelusta. Se on tehtävä riittävän joustavalla, yhteiskunnan kehittämistavoitteet huomioon ottavalla tavalla.

4. Hallitus hyväksyi viime marraskuussa ohjelman Etelä-Suomen metsien suojelemiseksi. Pidän ohjelmaa hyvin edistyksellisenä. Siinä ei päätetty vain passiivisista, yksin valtion rahoilla toteutettavista suojelualueista vaan haetaan uutta yhteistyötä metsänomistajien kanssa. Ajatuksena on päästä myös vapaaehtoisten toimien kautta luonnonsuojelullisiin tavoitteisiin.
Ympäristöministeriön ja muiden ministeriöiden yhteistyössä löydetty kustannustehokas malli ohjelman toteuttamiseksi osoittaa, että ajattelemalla asioita uudelleen voidaan päästä kohtuullisin kustannuksin hyviin tuloksiin. On tärkeää, että löydetty ratkaisu ei vaaranna mitenkään suomalaiselle yhteiskunnalle ja kansantaloudelle tärkeää talousmetsien hoitoa ja teollisuuden puuhuoltoa, mutta saa monta tärkeää kohdetta suojelluksi. Samalla retkeilyn ja virkistysmatkailun edellytykset paranevat.


VASEMMISTOLIITTO
Suvi-Anne Siimes

1. Ei pitäisi. Oikeus on puhunut ja asia on mielestäni loppuun käsitelty.

2. Mielestäni ympäristöverojen ensisijainen tehtävä on ohjata talouden toimintaa ympäristöystävälliseen ja ekotehokkaaseen suuntaan. Siksi ympäristöveroille ei voi asettaa puhtaasti fiskaalisia eli valtion tuloja lisääviä tavoitteita. Luonnonvarojen käyttöä ja saastuttamista tulee kyllä tulevaisuudessa verottaa nykyistä enemmän, mutta sillä ei mielestäni voida rahoittaa merkittäviä tuloverojen alennuksia ilman, että ympäristöverojen ohjaavuus kärsii. Siksi en ole itse valmis uhraamaan ympäristöpoliittisia ohjauskeinoja itsetarkoituksellisten tuloveroalennusten alttarille.

3. Ei ole! Suojelua pitää mielestäni edelleen jatkaa.

4. Metsien suojelun lisäämiselle Etelä-Suomessa on mielestäni vahvat perusteet. Siksi Metso-toimikunnan suojelutavoitteiden toteutumista on seurattava erityisen tarkkaan. Valtion on pidettävä huolta siitä, että suojelu edistyy. Jos alkaa näyttää siltä, että ohjelmassa esitetyt vapaaehtoiset toimet eivät edisty suunnitellulla tavalla, suojelua on edistettävä perinteisin keinoin. Metso-toimikunnan rahoitus on turvattava seuraavassa hallitusohjelmassa, ja uudella hallituksella on oltava valmiudet myös lisärahoitukseen siinä tapauksessa, että vapaaehtoiset toimet eivät edisty suunnitellulla tavalla.


VIHREÄ LIITTO
Osmo Soininvaara

1. Ei pitäisi. Vuotospäätös oli voitto ympäristölle. Vuotosta olisi tarvittu säätövoimaksi ydinvoimalle. Sähkötehon säätöön on kuitenkin olemassa nykyaikaisempiakin keinoja. Olisi myös aivan kohtuutonta väestöä kohtaan aloittaa raskas rumba uudestaan.

2. Ekologinen verouudistus on keskeisellä sijalla vihreiden talousajattelussa. Se hyödyttää taloutta kahta kautta. Toisaalta ympäristöverot ja energiaverot jarruttavat haitallista käyttäytymistä ja ovat auttamassa energian kulutuksen kasvun taittumisessa ja uusiutuvien energialähteiden suosimisessa. Toisaalta verojen tuotto tekee mahdolliseksi alentaa työhön kohdistuvaa verotusta ja näin helpottaa työttömyyttä.

3. Suomen talous ei todellakaan kaadu liito-oravien suojeluun. Hyvällä tahdolla on löydettävissä tehokas suojeluohjelma, joka ei tuota kohtuuttomia haittoja ihmisen toiminnalle (esimerkiksi estämällä Kerava?Lahti-radan rakentamista). Jos Suomi lopettaisi liito-oravien suojelun, olisi se tuhoisaa paitsi liito-oraville myös Suomen kansainväliselle ympäristömaineelle.

4. Vihreät ovat ottaneet tavoitteeksi suojeluprosentin nostamisen viiteen. On todella kiire pelastaa Etelä-Suomen ekotyyppejä. Samalla lähdemme siitä, että maanomistajille aiheutuvat todelliset menetykset tulee korvata. Suojelu ei merkitsisi työpaikkojen menettämistä, sillä se toisi luontomatkailuun paljon enemmän työpaikkoja kuin mitä metsätaloudesta menetettäisiin.

Teksti: Ritva Kupari