Luonnossa huhtikuussa

Muurahaiset tulevat näkyviin huhtikuussa. Kuva Markku Tano/Luontokuvat

Huhtikuun nimi juontuu sanasta huhta. Se tarkoittaa keväällä suoritettua kaskeamisen alkuvaihetta, jossa kaadettiin metsän puut, taimet ja pensaat kuivumaan myöhempää kasken polttoa varten.

Kasvukausi alkaa, kun keskilämpötila Etelä-Suomessa nousee huhtikuun lopussa yli viiden asteen. Varhaisimmat leskenlehdet, käenrieskat, sinivuokot ja valkovuokot alkavat kukkia. Puutarhoissa lumikellot, sinilijat ja krookukset ovat lämpimillä seinänvierillä ja kukkapenkeissä työntäneet kukkansa valoon jo ennen niitä.

Mäyrät ja supikoirat ovat viettäneet suuren osan talvesta nukkumalla. Huhtikuussa niiden talviuni kuitenkin päättyy ja kaikkiruokaiset karhokarvat alkavat kerätä uudelleen rasvaa nahkansa alle. Suomen eteläosassa mäyrän poikaset syntyvät usein jo huhtikuussa.

Muuttolintujen joukkorynnistys tuo metsät muutamassa viikossa täyteen laulavia peippoja. Pelloilla ja niityillä lukemattomat kiurut, kuovit ja töyhtöhyypät esittävät lauluaan ja soidintaan.

Lintujen pesimärauhoitus alkaa. Kaikki linnut ovat rauhoitettuja pesimäaikana ? myös haitallisiksi katsotut ja muuten rauhoittamattomat.

Linnunpöntöt on ripustettava viimeistään huhtikuun alkupuolella. Monille tiaisille aika on myöhäinen, mutta kirjosiepot ja leppälinnut eivät ole vielä edes saapuneet.

Sammakon kutu osuu Etelä-Suomessa huhtikuuhun, viitasammakon ja rupikonnan kutu puolestaan alkaa huhtikuussa ja jatkuu vielä toukokuussa. Sammakot ja konnat kutevat aina vedessä.

Muurahaiset tulevat näkyviin pesäkekojen laelle ja aurinkoa kohti suuntautuville sivuille. Perhosia näkee lentämässä lämpiminä ja aurinkoisina päivinä. Useimmat niistä ovat talvehtineet aikuisina. Tuttuja varhaisia lentelijöitä ovat nokkos- ja sitruunaperhonen.