Ajankohtaista: Öljytuhojen riski kasvaa Itämerellä

Suomenlahdella kuljetetaan nyt öljyä kaksi kertaa enemmän kuin 1990-luvun puolivälissä. Vuonna 1995 määrä oli 22 miljoonaa tonnia, vuonna 2000 yli 40 miljoonaa tonnia. Määrät kasvavat tulevaisuudessa. Primorskin öljysatamaa Viipurinlahden suulla laajennetaan, ja Uuraaseen Viipurinlahden sisälle on rakenteilla toinen öljysatama.

Öljynkuljetuksen holtittomuus tuli karusti esille alkuvuodesta muun muassa kahden kreikkalaisen, vain osittain jäävahvistetun tankkerin, Stemnitsan ja Minerva Nou-Noun, joutuessa vaikeuksiin jään kanssa. Öljyonnettomuuden riski Itämerellä on kasvanut ja kasvaa myös vastaisuudessa.

Öljy on peräisin miljoonien vuosien takaa vesien ja kosteikkojen eliöistä, jotka kuoltuaan kerrostuivat pohjan hapettomiin oloihin.

Ajan myötä eliöperäiset kerrokset hautautuivat syvemmälle. Paine ja korkea lämpötila muuttivat orgaaniset yhdisteet hiilivedyiksi. Nestemäisenä seos tunkeutuu huokoisiin kivilajeihin, joista se korjataan talteen raakaöljynä.
Koska öljyä on maapallolla harvassa, sitä joudutaan kuljettamaan, tavallisimmin tankkialuksilla.

Öljytankkerin haveri aiheuttaa useimmiten luonnonkatastrofin. Näkyvimpiä uhreja ovat linnut, jotka kuolevat yleensä kylmyyteen. Tasalämpöinen eläin ei kestä kylmän veden huljuttelua millimetrin osien päässä hiussuonista. Veri jäähtyy, eläin joutuu hypotermiaan ja kuolee.

Toinen tapa kuolla on vetää öljyä henkeen. Keuhkoihin joutunut öljy tuhoaa hengitysepiteeliä peittävän nestekerroksen ja tappaa epiteelin karvasolut. Seurauksena on tukehtuminen.

Nieltynäkin öljy on myrkkyä. Sen tuhansista orgaanisista yhdisteistä monet ovat erittäin myrkyllisiä. Runsas ruokalusikallinen raakaöljyä tappaa ihmisen. Linnulle riittänee paljon vähempi kuin teelusikallinen. Vesien pieneliöt kärsivät myös suoraan öljyn myrkyllisistä osista.

Itämeri on erityisen arka öljyonnettomuuksille. Valtameriin verrattuna se on hyvin matala, ja suuret osat siitä ovat talvella jään peitossa ? kylmässä öljyhiilivedyt haihtuvat huonosti ja pieneliöiden hajoitustoiminta on hidasta. Itämeri on lisäksi muutenkin äärimmilleen rasitettu.

Onnettomuudet eivät ole tähän mennessä olleet suurin huolenaihe Itämerellä. Eniten öljyä Itämeren altaaseen tulee siihen laskevia jokia pitkin. Myös yhdyskuntien jäte- ja vuotovesien mukana tulee paljon öljyhiilivetyjä. Keskimääräisenä vuotena jopa normaalista laivaliikenteestä ja säiliöalusten tankkien luvattomasta pesusta avomerellä pääsee enemmän öljyä kuin onnettomuuksista.

Suuronnettomuuden uhka kuitenkin kasvaa. Onnettomuuden sattuessa torjuntakeinot ovat riittämättömät. Vaikka vahinko sattuisi loppukesällä ja tyynessä säässä, muutamat torjunta-alukset ja öljypuomikilometrit eivät riitä estämään katastrofia kymmenientuhansien öljytonnien päästessä mereen. Todennäköisesti onnettomuus kuitenkin sattuu talvella myrskyn riehuessa. Mitä silloin tehdään?

Teksti: Juha Valste