ETUSIVU

UUSIN LEHTI

ARKISTO

TILAAJAPALVELU

TOIMITUS

MEDIAKORTTI
Suomen Luonto

Kysy luonnosta


Talvehtimaan jääneille joutsenille voi tarjota ruuaksi viljaa tai leipää. Kuvan joutsenet lepäilevät talven kynnyksellä Liesjärven kansallispuistossa. Kuva: Tapio Tuomela/Luontokuvat.

Lähetä oma kysymyksesi Kysy luonnosta -palstalle!

Voiko joutsenia ruokkia?
Voiko sulapaikalla talvehtimista yrittäviä joutsenia ruokkia jollakin tavoin?

Talvehtivia joutsenia on ruokittu jo ainakin Yrjö Kokon ajoista lähtien. Hän aloitti sukupuuton partaalla horjuvan joutsenkannan pelastamisen kirjoittamalla ja valokuvaamalla sekä ruokkimalla talvehtimista yrittäviä lintuja, jotka 50 vuotta sitten olivat äärimmäisen harvinaisia.

Joutsenet ovat kasvinsyöjiä, joille virrassa oleva sulapaikka tarjoaa niukasti talviravintoa. Linnuille voi viedä jään reunalle viljaa tai vaikka leipää, jonka varassa kaupunkien sorsatkin talvehtivat. Kekseliäs voi löytää muunkinlaista kasvisperäistä ravintoa. Tarjoamalla selviää, kelpaako se joutsenille.
Seppo Vuolanto


Männyn vaivat
Salama halkaisi vuosi sitten männyn. Tein siitä nyt polttopuita. Puu oli läpeensä tervastunut. Pimeässä se hohti kuin fosfori ja pelkäsin, että se syttyy palamaan. Mistä fosforimainen hohde johtui?

Onpa kohtalo kolhinut yhtä ainoata puuta. Salama oli tietysti syynä männyn kuolemaan, mutta se on viaton niin tervastumiseen kuin salaperäiseen hehkuunkin.

Tyven voimakas tervastuminen johtuu todennäköisesti männynjuurikäävästä, joka aiheuttaa männyille niin kutsutun tyvitervastaudin. Kyllästämällä puuaineksen pihkalla mänty yrittää pysäyttää sienirihmaston etenemisen. Jollei salama olisi tullut väliin, olisi kääpä ennen pitkää tappanut männyn.
Hehkun taas aiheuttaa mesisieni, joka lahottaa runkoa. Mesisieni kasvaa usein samassa puussa juurikäävän kanssa. Mesisienikin olisi aikaa myöten saanut männyn hengiltä.

Valo syntyy mesisienen rihmastossa entsyymien toiminnan tuloksena ja edellyttää kosteutta. Hehkuvat puut ovat siis vielä märkiä eivätkä helposti syty!
Seppo Vuokko


Onko pyrstön värillä väliä?
Monien pikkulintujen pyrstö on reunoiltaan valkea. Onko värillä jokin erityinen merkitys?

Värillä on väliä. Usein valkoreunaiseen pyrstöön liittyvät myös muuta höyhenpukua tummemmat keskisulat, esimerkiksi peipolla on tällainen tilanne. Tumman ja vaalean, ääritapauksessa mustan ja valkean, muodostaman kuvion tarkoituksena on näkyä hyvin muille saman lajin yksilöille eli toimia signaalina lajitovereille ja mahdollisesti muillekin lajeille.

Pesimäajan ulkopuolella useimmat pikkulinnut elävät parvissa. Lennossa linnun kääntyessä tai jarruttaessa väri tulee esille, kun lentoa ohjaava pyrstö levitetään. Se on samalla merkki muille parven linnuille: niiden on tehtävä samalla tavoin tai väistettävä muutoin välttääkseen yhteentörmäyksen.

Tällaisiin helposti havaittaviin viesteihin perustuu suuren parven yhtäaikaisen kääntymisen salaisuus.
Pyrstön vastakohtaisilla väreillä, yhdessä muun höyhenpuvun kanssa, on merkitystä myös pariutumisessa. Koiras ja naaras ilmaisevat usein paritteluvalmiutensa levittämällä pyrstönsä, jolloin valkeat reunat tulevat esille. Samalla tavalla siis pyrstö toimii viestinä kumppanille: värien ja liikkeen yhteinen tarkoitus on varmistaa lisääntyminen.
Seppo Vuolanto




PALAUTE   YHTEYSTIEDOT