|
Maaliskuu luonnossa
Maaliskuu on ensimmäinen kevätkuu: maalis-, huhti- ja toukokuu muodostavat ilmatieteellisen kevään. Kevätpäiväntasaus on 20.3. Silloin päivä ja yö ovat koko maapallolla samanpituiset.
Kuussa voi erottaa maaliskuun lopulla (22.3.) uudenkuun aikaan maatamon: kirkas Kuu on vasta hyvin kapea sirppi, mutta muukin osa siitä näkyy maasta heijastuvassa valossa. Venus on maaliskuussa poikkeuksellisen kirkas. Se loistaa läntisellä iltataivaalla melko matalalla.
Järvien ja meren jää on maaliskuussa tai paikoin vasta huhtikuun alussa paksuimmillaan. Ilmaston lämpeneminen vähentänee sadan vuoden kuluessa jääpeitteen kestoaikaa keskimäärin jopa parilla kuukaudella. Itämerellä syntyvät harmaahylkeen ja Vienanmerellä grönlanninhylkeen kuutit. Jälkimmäisiä syntyy 300 000 — Vienanmeri on tämän arktisen hylkeen tärkeimpiä poikimisalueita. Aikuisia grönlanninhylkeitä on Vienanmerellä nyt lähes kaksi miljoonaa!
Erikoiset talvilomakohteet ovat olleet viime vuosina suomalaisten suosiossa. Linnuista erikoisimpia talvehtijoita on tunturikihu, joka viettää talvensa valtamerellä päiväntasaajan eteläpuolella. Kihu siis viihtyy tuntureita vielä paljon aavemmassa ympäristössä. Merellä talvehtii myös toinen Lapin lintu, vesipääsky.
Viime maaliskuu oli lämmin ja aurinkoinen. Luonto–Liiton kevätseurannan mukaan aikaisin kyy nähtiin Nousiaisissa 18.3.2003 ja sisilisko Enolla 24.3. Kekomuurahainen oli puuhissaan ja nokkosperhonen liikkeellä Eurajoella 12.3; sitruunaperhonen ilahdutti Nauvoa 22.3.
Linnuista aikaisia saapujia olivat esimerkiksi kottarainen Nokialla 8.3. sekä töyhtöhyyppä Luvialla 12.3., jolloin Maskuun ja Kemiöön oli jo saapunut kiuruja. Ensimmäinen siili liikkui 26.3. Riihimäellä.
Arvokkaat tiedot on saatu kevätseurantalomakkeen täyttäjiltä; lomake on myös helmikuun Suomen Luonnon välissä. Vielä ehtii mukaan! Viime vuonna tietoja palautti ennätykselliset 800 luonnontarkkailijaa.
Kansainvälinen vesipäiv on 21.3.
Kuukauden wanha lainaus: Sanomia Turusta 15.3.1872. Taivassalosta: Ilmat oliwat wiime wiikolla hywin kauniita. Tuo suwilintu leiwonen wisersi somasti niin kuin ennenkin. Ennustaneeko hän sitte suwea, sitä en warmaan tiedä sanoa.
|
|