Toukokuu lupailee kesää

Ahvenen mätimunia. Kuva Erkki Makkonen/LKA

Toukokuussa tähdet eivät enää näy hyvin. Planeetoista Venus ja Mars kiinnittävät huomiota; Mars laskee luoteiselle taivaalle. Venus joutuu 21.5. niin sanottuun tähdenpeittoon, kun Kuu kulkee iltapäivällä sen editse. Haloilmiöiden havaitsemiseen toukokuu on usein vuoden paras kuukausi.

Ahven, kuha, hauki, kiiski ja särkikalat kutevat. Ahven kiinnittää kutunsa vesikasveihin.

Sammakko, viitasammakko ja rupikonna elävät myös lisääntymisen suuria hetkiä. Liskot ja käärmeet parittelevat.

Useimmat sorsalinnut hautovat muniaan viimeistään kuun lopulla. Ensimmäiset heinäsorsan ja haahkan poikaset kuoriutuvat.
Korpinpoikaset ovat jo isoja — ne syntyivät alkukeväällä. Monet pitkämatkaiset linnut saapuvat pihoille ja puutarhoihin. Esimerkiksi kirjosieppo talvehti trooppisessa Afrikassa. Pitkämatkalaisiin lukeutuvat myös tiirat, jotka Etelä-Suomessa kiirehtivät pesimään kuun lopulla.

Hirven vasat syntyvät yleensä toukokuussa. Samoin sudenpennut. Suomessa on noin kymmenen suden perhelaumaa, minkä lisäksi muutaman lauman elinalue on Venäjän ja Suomen yhteinen. Susia on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan yli 150 yksilöä.

Tuomi aloittaa kukintansa. Tuomen ja hieskoivun kukinnan etenemistä voi seurata Metsäntutkimuslaitoksen sivulla http://www.metla.fi/metinfo/fenologia/ index.htm.

Kuukauden wanhat lainaukset:
Uusi Suometar 29.5.1880: Ne kaupungin [Helsingin] asukkaat, jotka haluavat pitää elukoitansa kaupungin laitumella, ilmoittakoot urakkamiehelle... pitää elukat joka aamu kello 6 ja 7 wälillä, warustettuina kelloilla, jätettämän paimenille salpapuun luona itäisellä wiertotiellä.
Sanomia Turusta 8.5.1884. Susia kuuluu yhä liikkuvan suurin parwin Kangasalla. Eräs luotettawa henkilö kertoi T. S:lle... että toissa sunnuntaina ulvoi suuri susiparvi koko yön mainitun järven jäällä niin kovasti, että kaikki torpassa olijatkin tuosta kauhistuivat.