Kaupunkilaistiainen laulaa lyhyesti

Toukokuun numerossa pyysimme lukijoilta tietoja talitiaisen laulusta. Yleisen käsityksen mukaan tintit ovat siirtyneet perinteisenä pidetystä titityy-säkeestä lyhyempään ja (oletuksen mukaan) paremmin hälyn joukosta kuuluvaan tity-säkeeseen.

Göran Bergman esitti ajatuksen jo 1960-luvun lopun lintukursseilla Tvärminnessä ja 1980 julkaisemassaan artikkelissa. Leo Lehtosen 1983 julkaiseman tutkimuksen mukaan talitiaisten laulu oli muuttunut 1950 alkaen ensin kolmiosaisesta säkeestä kaksiosaiseksi ja vihdoin jopa vain yhdestä osasta muodostuvaksi: titityy, titityy / tiity, tiity, tiity / tyy, tyy, tyy.

Kysymykseemme, kuuluuko titityytä, saimme vastauksen kaikkiaan 41 lukijalta. Monet kuvasivat sekä erilaisia talitiaisten lauluja samalta paikalta että eri paikkojen talitiaisten lauluja. Useat olivat kirjanneet muistiin myös monia yhteys- ja varoitusääniä. Näitä lyhyitä, kuuluvia, usein peipon ääniä muistuttavia ja metallimaisen helähtäviä ääniä ei kuitenkaan ole tässä yhteenvedossa laskettu lauluksi.

Oma ongelmansa on laulujen kuvaaminen kirjaimin. Eri ihmiset kuulevat ja erityisesti kirjoittavat muistiin samankin laulun eri tavoin. Talitiainen on poikkeus siinä, että melkein kaikki ovat jo lapsena lauluista ja saduista oppineet sen laulavan titityy. Siksi kaiketi useimmat kirjoittavat sen laulun jokseenkin samalla tavalla — mutta eivät kaikki. Tässä olen katsonut, että esimerkiksi laulut dsi-dsi-dyy, zi-zi-zyy ja titityy ovat rakenteeltaan samanlaisia eli kolmitavuisia talitiaisen laulusäkeitä.

Tulokset olen jakanut karkeasti alueittain kolmeen ryhmään: pääkaupunkiseutu, muut asutuskeskukset ja haja-asutusalueet.

Pääkaupunkiseudun tinteistä kaksi lauloi tyytiti, kolme titityy ja loput kahdeksan esittivät erilaisia variaatioita kaksitavuisista lauluista (deitsit, deitsit; tiitsy, tiitsy; tyyti, tyyti; tity, tity; tyytit, tyytit; titiks, titiks).

Muissa kaupungeissa titityytä tai jotakin muuta kolmitavuista versiota lauloi kaikkiaan kuusi lintua, kaksitavuisia säkeitä helskytti kahdeksan toiveikasta koirasta.

Haja-asutusalueilla kolmitavuista laulua esitti kaikkiaan 24 talitinttiä, kaksitavuisia säkeitä käytti vain 9 lintua. Ainoakaan vastaaja ei kertonut talitiaisen laulaneen yksitavuista säettä, vaikka se ei ole edes erityisen harvinaista.

Tulos näyttää selvältä: kolmitavuiset säkeet ovat sitä yleisempiä mitä kauempana laulajat ovat taajamista. Maaseudulla suurin osa tinteistä laulaa yhä samalla tavalla kuin ennenkin. Tuloksesta ei kuitenkaan selviä, minkä vuoksi talitiaiset laulavat eri ympäristöissä eri tavalla. Ehkä Bergmanin esittämä käsitys äänen kuuluvuudesta on oikea.


Arvoimme vastanneiden kesken kolme kaunista norppapyyhkeen sisältävää kangaskassia. Onnetar suosi Eija Autiota Helsingistä, Irma Lepoahoa Jyväskylästä ja Kirsti Tiirikaista Nurmeksesta.
Kiitos kaikille osallistujille!

Teksti: Juha Valste
Kuvat: Reijo Juurinen / LKA