Haavalla paksu vyötärö on komea

515 cm - Sulkava. Kisan paksuin haapa seisoo keskellä omakotialuetta. Kuva Juha Ruottinen.

Tämän vuoden kesäkisamme aihe oli haapa. Etsimme kookkaita ja paikallisesti merkittäviä haapoja. Rungon paksuus osoittautui hyväksi mittariksi. Mitä tuhdimpi puu, sen kiinnostavampi.Haapahavaintoja tuli 69 paikalta 109 puusta.

Arvoimme kaikkien vastanneiden kesken kolme Puiden kansa -kirjaa:
Pentti Hautala, Töysä
Taneli Halonen, Vanttauskoski
Mauri Inha, Tampere

viisi norppapyyhettä:
Kalevi Mattila, Pori
Antti Kotiranta, Helsinki
Mirja Hiltula, Oulu
Erkki Kiiskinen, Vesanto
Pertti Sulkava, Haapamäki

ja viisi orvokkityynyliinaa:
Kaarina Hirn, Vantaa
Ritva Jääskeläinen, Espoo
Sari Rantala, Urjala
Rami Heikkonen, Pohjankuru
Hannu Marttela ja Kirsi Kankkunen, Hämeenlinna

Onnea voittajille!

Haapa on Suomen kauneimpia puita. Vuosikausia sitä halveksittiin talousmetsissä ja haavikot hävitettiin surutta. Yksittäiset haavat ja haavikot saattoivat silti jäädä talonväen toiveiden mukaisesti pystyyn. Haapa on nuorena suorarunkoinen, ja se ruskaantuu kauniisti. Puut havisevat kotoisasti, ja niiden runkoa täplittävät haavankeltajäkälät tuovat väriä maisemaan kaikkina vuodenaikoina.

Kisamme muhkein haapa löytyi Savosta Sulkavalta keskeltä omakotitaloaluetta, missä lukijamme Juha Ruottinen lomaili viime kesänä. ”Otin mitan 130 sentin korkeudelta. Viiden metrin mitta ei riittänyt. Ympärys oli 515 senttiä.” Sulkavan haapa on sarjansa ainoa edustaja.

Vyötäröltään alle viisimetrisiä mutta yli nelimetrisiä haapoja löytyi kolme: Keuruun Pihlajavedeltä (455 cm), Ähtärin Valkeiselta (432 cm) ja Vesannon Sonkarilta (420 cm).

Ähtärin jättihaapa on puun löytäjän, töysäläisen Pentti Hautalan mukaan terve ja elinvoimainen. Valkeisen lomatilan pihapiirissä elävän puukörilään iästä hän sanoo, että se on kasvanut siinä miesmuistin ajan. ”Haavassa pesii telkkä ja pihapiirissä elää myös liito-oravia”, hän kirjoittaa.

Vesannon haavalla on mielenkiintoinen menneisyys. Se kasvaa paikalla, jossa oli vielä 200 vuotta sitten Pentinjärviniminen järvi. Se kuivattiin 1790-luvulla. ”Mikäli haapa ei 200 vuodessa noita mittoja ole saavuttanut, on sen kasvupaikalla saattanut olla saari”, vesantolainen Erkki Kiiskinen pähkäilee.

Alle nelimetrisiä mutta yli kolmimetrisiä haapoja kisaan ilmoitettiin kahdeksan. Teuvalainen, Kässy-nimisellä paikalla kasvava haapa, kässyhaapa, on kuulemma osallistunut kisoihin ennenkin. ”Sijoituksia en muista”, Jussi Kenttä kirjoittaa. ”Tämä kisa on todennäköisesti puun viimeinen, sillä siinä on enää kuusi elävää oksaa ja runko on laho.”

Mäntyharjun Toivolan kylässä kasvaa ympärysmitaltaan 356-senttinen haapa. ”Entisestä haavikosta on jäljellä enää yksi puu, ja on vain ajan kysymys, koska se kaatuu”, Leena Ahvenainen suree.

Muut tähän sarjaan kuuluvat puut kasvavat Suhmurassa, Haapavedellä, Urjalassa, Miehikkälän Rautakorvenmäellä, Kolilla ja Vesannon Niinivedellä.


Pohjoisimmat Pellossa

Ympärysmitaltaan alle kolmimetrisistä mutta yli kaksimetrisistä haavoista tuli 47 havaintoa. Mielenkiintoisimpia niistä ovat niinkin pohjoisessa kuin Pellossa kasvavat haavat, joista kookkaimman ympärysmitta on 279,5 senttiä. Puu kasvaa luontopolun varrella, jonka opastustaulussa puiden iäksi arvioidaan 230 vuotta.

Sauvolainen Kristiina Soininen löysi Paimionlahden Eräniemeltä kokonaisen haavikon, jossa on useita paksuja haapoja, ympärysmitaltaan yli kaksimetrisiäkin peräti viisi. Eräniemen metsä liittyykin laajempaan, lähes luonnontilaiseen vanhaan metsään.

Ilpo Pietilän ”isomukset” seisovat Hartolan Vuorenkylässä. Niitä on seitsemän, joista isoimman ympärys on 234 senttiä. ”Haapojen alla rehottavat näsiät, lehtokuusamat, konnanmarjat , kielot ja saniaiset.”

Pietilän mukaan haapa on Suomen metsien arvopuu, jalopuu, jonka arvo on suurimmillaan, kun se saa kasvaa omassa rauhassa turvaten metsien monimuotoisuutta.

Yksi jättihaapa kasvaa myös Helsingissä. Se löytyy Puu-Käpylästä, pihapiiristä, jossa sitä Marja Koivusalon mukaan uhkaa kaato parkkipaikan tieltä.

Seuraavaan kokoluokkaan, ympärykseltään metristä kahteen, sijottui 44 haapaa. Tämän kokoluokan puita pidettiin yleisesti melko hyväkuntoisina, ja niiden elämää seurattiin kiinnostuneena. Esimerkiksi Ritva Jääskeläinen on saanut katsella liito-oravien puuhia haavikossaan Kirkkonummen Evitskogissa. Hänen harmikseen tuuli kaatoi haavoista kaksi ja rungosta paljastui liito-oravan pesä sekä kaksi kuollutta eläintä.

Nokialainen Anneli Tuumanen on myös kovin ihastunut haapaansa. ”Se saa kasvaa tontillaan niin kauan kuin haluaa hengissä pysyä”, hän lupaa.

Kisamme hännänhuippuna ja alle metristen sarjassa ainokaisena on lapinlahtelainen haapa, jonka ympärysmitta on 90 senttiä. Jenni Heikkisen mukaan haapa seisoi metsässä ”jykevästi” ja sillä oli ”muitakin komeita seuralaisia”.

Kasvitieteilijä Seppo Vuokon mukaan Suomen Luonnon lukijat pärjäsivät hyvin Niilo Karhulle. Hänen kirjansa Vihreät jättiläiset, Suomen paksuimmat puut (Dendrologian Seura 1995) mukaan paksuin haapa kasvaa Perhon Humaljoella. Sen ympärys on metrin korkeudelta mitattuna 535 senttiä. Tieto on vuodelta 1988 ja puu oli jos silloin huonokuntoinen. ”Liekö enää elossa?” Vuokko tuumii.

Toiseksi paksuin, 486-senttinen, on Laukaan Lankamaalla. Se mitattiin 1994, jolloin puun iäksi arveltiin 200 vuotta.
Paksuin yksirunkoinen kasvoi 1988 Asikkalan Vähä-Äiniössä, se oli tuolloin 414-senttinen. Yhtä paksu, yli kolmen metrin korkeudesta haarautuva haapa, löytyi samana vuonna Heinäveden Uudesta Valamosta.

Haavat paksuusjärjestyksessä
(Muut samalta paikalta
ilmoitetut haavat suluissa)

Sulkava 515

Keuruu, Pihlajavesi 455
Ähtäri, Valkeinen 432
Vesanto, Sonkari 420

Teuva, Horonkylä 372
Mäntyharju, Toivola 356
Pyhäselkä, Suhmura 354
Haapavesi 340
Urjala 330
Miehikkälä, Rautakorvenmäki 325
Lieksa, Koli 310 (230)
Vesanto, Niinivesi 300

Luhanka 298
Ulvila, Palus 295
Ruovesi, Rantakylä 280
Pello 279,5 (+ 3)
Kalajoki 275
Iitti 272
Simpele 270
Tammisaari, Snappertuna 268
Hattula, Kosken kylä 267
Sauvo, Ruonalahti 263 (+ 9)
Parainen, Lemlahti 260 (240, 222)
Lemi, Uimi 260
Tohmajärvi 255
Vantaa, Lapinkylä 253
Hämeenkyrö 245 (225)
Kankaanpää, Järventausta 240 (134)
Tammela 235
Hartola, Vuorenkylä 234 (209, 195)
Pohja, Fiskari 230
Espoo, Tapiola 228
Lempäälä 228
Mouhijärvi, Kankari 222
Virrat 220 (180)
Helsinki, Käpylä 220
Ristiina 214
Siuntio, Fall 210 (208, 203)
Pihtipudas, Haapalahti 210
Kuhmoinen, Sappee 209 (193, 168)
Kangasniemi, Kutemajärvi 205
Anjalankoski, Rapajärvi 203
Luhanka 202 (180)
Heinävesi, Leppäsaari 200
Luhanka, Ahosaari 200

Korpilahti, Puolakka 197
Vantaa 195
Kirkkonummi 190
Lemi 190 (+ 2)
Varkaus, Häyrilä 190
Sumiainen, Tankovuori 189 (177)
Virolahti, Säkäjärvi 188
Karvia 180
Kirkkonummi, Evitskog 178 (+7)
Pudasjärvi, Honkajärvi 177
Nokia, Sorva 175
Pieksänmaa, Naarajärvi 171
Rovaniemi, Muurola 166
Nurmijärvi, Valkjärvi 162
Ristiina 160
Pyhäselkä, Suhmura 159
Ruokolahti, Äitsaari 157
Tuusula, Kellokoski 157
Pohjankuru 155
Karkkila 155 (+4)
Savonlinna, Moinsalmi 145 (134)
Kuopio 137
Järvenpää 134,5

Lapinlahti 90

Teksti: Alice Karlsson