Myöhäinen talvi sekoittaa luonnon

Näsiä kukki Porissa joulukuussa 2007.

Kuu kiurusta kesään, västäräkistä vähäsen. Jos vanha sananlasku pitää paikkansa, nyt pitäisi jo olla kesä. Kiuru nähtiin Lounais-Suomessa tammikuun alussa, västäräkki taas muutama viikko myöhemmin Pirkanmaan Pälkäneellä.
Ilmatieteen laitoksen mukaan tammikuu oli koko maassa 4–6 astetta tavanomaista lämpimämpi. Viime vuosikymmeninä vain vuoden 1989 tammikuu on ollut nyt päättynyttä tammikuuta leudompi maan etelä- ja keskiosassa.

Luonto on ollut myöhäisestä talvesta kummissaan. Tammi–helmikuussa nähtiin myös punarintoja, töyhtöhyyppiä, merihanhia ja niittykirvisiä. Karhut ovat heräilleet talviuniltaan ja maakiitäjäiset kuoriutuneet munistaan. Lisäksi maasta on pistänyt esiin tulppaaneita ja suppilovahveroita. Leppä on kukkinut.

Talvet ovat yhä leudompia myös jatkossa. Ilmastomallien antamien ennusteiden mukaan sadan vuoden kuluessa Lapin lumipeiteaika voi lyhentyä parilla kuukaudella, ja Etelä-Suomeen saattaa jäädä lumista aikaa vain runsaan kuukauden verran vuodessa.

150 viime vuoden aikana talvet lämpenivät noin asteen, ja vuosina 1991–2000 ne olivat kolme astetta lämpimämmät kuin 1961–1970.

Ilmastonmuutoksen myötä myös lumen laatu muuttuu. Jos ilmastomallien ennusteet toteutuvat, lumi on tulevaisuudessa tiheämpää, suurikiteisempää ja lähempänä sulamislämpötilaa keskitalvellakin. Yhä suurempi osa lumesta on märkää ja jäistä.

Lumen laadusta ja määrästä ovat erityisen riippuvaisia porot. Enontekiöllä tehdyssä tutkimuksessa havaittiin lumipeitteen laadun olevan tärkein tekijä porojen vasomistulokselle.

Talven suojasäät ja lumen jääkuori ovat ongelmallisia myös monille kanalinnuille. Lumikieppi tarjoaa suojaa kylmältä ja pedoilta, mutta siinä yöpymiseen tarvitaan pehmeää, hengittävää pakkaslunta. Jos lumen määrä ja laatu muuttuvat, kieppi ei enää toimi yhtä hyvin.

Suojasäät saattavat pilata myös varpuspöllön varastoimat lihat ja kuukkelin talvivarastot. Pohjoisamerikkalaisen harmaakuukkelin on jo havaittu kärsivän lämpimistä syksyistä, joiden aikana sen ruokavarastot mädäntyvät.

Lumen alla monet varvut ja talvivihreät ruohovartiset kasvit pystyvät yhteyttämään talvellakin. Ilman lumen suojaa ne altistuvat pureville tuulille, pakkaselle ja kuivuudelle sekä keväällä voimakkaalle auringonvalolle, joka häiritsee yhteyttämistä. Suuret lämpötilavaihtelut sekä jäätymisen ja sulamisen vuorottelu lisäävät pakkasvaurioiden riskiä.

Teksti: Mia Rönkä, Juha Honkonen