Suomen Luonnon uutiskooste

TALVIVAARA. Sotkamossa avataan tänä vuonna Euroopan suurin nikkelikaivos. Kuva: Lentokuva Hannu Vallas.

- Malminlouhinnassa tulossa ennätysvuosi
- Haudatut eläimet voivat houkutella susia
- UPM käyttää yhä Sumatran-sellua

Malminlouhinnassa tulossa ennätysvuosi

Suomeen avataan kaksi kaivosta, joissa on hulppeata paitsi koko myös ympäristövaikutukset.

Mikäli Kittilän Suurikuusikon kultakaivos ja Sotkamon Talvivaaran nikkelikaivos ehtivät toimintaan syksyyn mennessä, kuluvana vuonna louhitaan Suomessa enemmän malmia kuin koskaan ennen. Näin arvioi kaivosylitarkastaja Pekka Suomela työ- ja elinkeino­ministeriöstä.

”Ennätys on vuodelta 1984, jolloin malmia louhittiin 22 miljoonaa tonnia. Nyt näyttää, että sen yli mennään”, Suomela sanoo.

Viime vuonna malmia louhittiin 20,2 miljoonaa tonnia. Määrät kääntyivät selvään nousuun 2002. Sitä ennen kaivoksia pidettiin hiipuvana bisneksenä. Viime vuosina kuparin, kullan ja nikkelin maailmanmarkkinahinnat ovat olleet jyrkässä kasvussa.

”Talvivaara ja Suurikuusikko ovat Euroopan suurimpia lajissaan. Talvivaara on vieläpä maailman suurimpia nikkelikaivoksia.”

Yksittäisten kaivosvaltausten määrä on ministeriön tilastojen mukaan ollut laskussa kaksi viime vuotta: nyt (14.4.) voimassa olevia valtauksia on 1833. 2006 luku oli yli 2000.

Osasyynä valtausten määrän pienenemiseen lienee tiukentunut lupaprosessi.
”2006 kesällä nostimme tuntuvasti valtauksen hakijalle asetettuja vaatimuksia”, Suomela sanoo. Laki ei tuolloin muuttunut, vaan henkilövaihdosten myötä vanhaa lakia alettiin tulkita ympäristölle ja kansalaisille myönteisemmin.

”Kehitystä on tapahtunut. Työ- ja elinkeinoministeriössä on alettu valtauksia myönnettäessä lukea muitakin lakeja kuin kaivoslakia”, kuvailee luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta.

”Kansalaisten ääntä ministeriö on viime aikojen valtaustapauksissa kuunnellut jopa enemmän kuin sen olisi kaivoslain mukaan tarvinnut.”

Vanhan kaivoslain tilalle valmistellaan uutta.

”Osin siinä kirjataan jo 2006 läh­tien vallalla olleita käytäntöjä paperille”, Suomela sanoo.

”Uudesta laista on tulossa moderni. Luonnonsuojelulakiin viitataan aiempaa enemmän, luonto tulee hyötymään. Kansalaisten tiedonsaanti, osallistuminen päätöksentekoon sekä muutoksenhakuoikeus menevät myös pare­m­paan suuntaan”, Tapani Veistola ounastelee.

”Nyt kyseessä on kuitenkin vasta luonnosvaihe”, Veistola korostaa. ”Varsinainen lakiesitys valmistunee aikaisintaan kesällä.”

Uusien kaivosten vaikutukset ympäristölle ovat valtavia. Esimerkiksi Talvivaaran 450 metrin syvyisestä avonikkelikaivoksesta tullaan louhimaan 24 vuoden aikana 300 miljoonan malmitonnin ohella 600 miljoonaa tonnia sivukiveä, joka läjitetään kymmenien metrien korkuisiksi, hehtaarien laajuisiksi kasoiksi kaivoksen ympärille.

Kaivos nielee vettä läheisistä järvistä yli tuhannen litran sekuntivauhtia.
Juha Kauppinen


Haudatut eläimet voivat houkutella susia

Pihapiiriin huonosti peitetyt sianruhot houkuttelivat susilauman asutuksen tuntumaan Nurmeksessa loppuvuodesta.

”Kävimme tarkistamassa sudenjälkihavaintoja. Ihmettelimme lauman liikkeitä talon tuntumassa. Lauma oli myös oleillut läheisessä kuusitiheikössä”, kertoo tutkimusapulainen Reima Ovaskainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta (Rktl).

”Jälkiä seurattuamme huomasimme lopulta, että sudet olivat syöneet sikoja, jotka oli haudattu navetan taakse.”
”Tämä oli ensimmäinen varmistunut tapaus. Näppituntuma on, että pihapiiriin huonosti haudatut kotieläimet ovat voineet muuallakin olla syy, miksi sudet ovat tulleet pihapiiriin”, toteaa Rktl:n suurpetovastaava Ilpo Kojola.

Nurmes kuuluu elintarvikevirasto Eviran luokituksessa syrjäisiin alueisiin, joilla eläinten hautaaminen pihapiiriin on sallittua. Hautaamisesta on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille.

Ruhot on haudattava metrin syvyyteen ilman muovipussia. Asutummat alueet kuuluvat raatojen keräilyn piiriin. ”Niillä hautaaminen ei ole sallittua”, kertoo Taina Heimonen-Kauppi Evirasta.

”Eläinten hautaamisista on tekeillä selvitys, mutta tuloksia ei vielä ole. Hautaaminen on yleistä, ja sitä tapahtuu myös raatojen keräilyalueilla.”

Huonosti haudatut eläimet ovat uhka tautien leviämisen vuoksi. Ilmeisesti huolellisuus auttaa osaltaan myös susien loitolla pysymistä.
Juha Kauppinen


UPM käyttää yhä Sumatran-sellua

UPM ei ole lopettanut kiistanalaisen akasiasellun käyttöä Kiinan-tehtaallaan. Suomen Luonto kävi huhtikuussa Changshussa kyselemässä sellun alkuperästä.

”Ostamme sellustamme 10–12 prosenttia April-yhtiöltä Indonesiasta. Osuus on vähentynyt selvästi, sillä tehtaan aloitettua ostimme Riausta (maakunta Sumatralla) 40 prosenttia sellustamme”, materiaalihankinnoista vastaava Michael Qeuk sanoo.

Yhtiö ei kuitenkaan kerro lopettavansa Aprilin sellun käyttöä. Valtaosa sellusta tulee Kiinaan Uruguaysta asti. Aprilin ja UPM:n yhteistyö herätti vuosituhannen vaihteessa kovaa kritiikkiä, sillä indonesialaisyhtiö oli hakannut sademetsää akasiaviljemien tieltä.

”Nykyään käytämme vain plantaaseilla viljeltyä sellua. Sen voi todentaa kuituanalyysin avulla. Meidän kannattaa ostaa yhä enemmän sellua Etelä-Amerikasta, sillä UPM omistaa osan Botniasta (jolla sellutehdas Uruguayssa)”, tehtaanjohtaja Timo Johansson sanoo.

Changshussa käytetään vuosittain 600 000 tonnia sellua, joten Aprilin osuus on reilut 60 000 tonnia.

Tehdas tuottaa energiansa kiinalaiseen tapaan kivihiilestä.
Juha Honkonen