Suomalaiset hyväksyvät urbaanit tuulipuistot

David Zimmerman/SKOY

Vain viidennes vastustaa myllyjen rakentamista kaupunkien edustoille.

Suomalaisten mielestä tuulivoimapuistoja pitää rakentaa myös kaupunkien edustoille, selviää Suomen Luonnon Taloustutkimuksella teettämässä mielipidekyselyssä.

Seitsemän kymmenestä suomalaisesta vastasi ”kyllä” kysymykseen, ”Pitäisikö tuulivoimapuistoja rakentaa myös suurten kaupunkien edustalle merelle?”. ”Ei”-vastauksia tuli 22 prosenttia ja ”ei osaa sanoa” 8 prosenttia.

Miesten ja naisten välillä oli vain 1–2 prosenttiyksikön ero. Ikäluokista eniten urbaanien tuulipuistojen kannalla olivat 35–49-vuotiaat: yhdeksän kymmenestä. Kielteisimmin puistoihin suhtautuvat 50–79-vuotiaat. Heistä lähes kolmasosa vastustaa tuulimyllyjen ilmestymistä kaupunkien edustalle.

Johtavassa asemassa olevien ja ”tavallisten” työntekijöiden välillä ei eroa ole, mutta eläkeläiset ovat muita tuulipuistovastaisempia. Lapsiperheet taas ovat muita suvaitsevaisempia puistoja kohtaan. Heistä kahdeksan kymmenestä huolii kaupunkimyllyt.

Tutkimuksessa haastateltiin toukokuun lopulla 512 vastaajaa painottaen heidät iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan koko Suomea edustavaksi.


Helsingin tuulipuisto myötätuulessa valtuustossa

Helsingin edustalle kaavailtu tuulivoimapuisto on saamassa kaupunginvaltuuston enemmistön kannatuksen, selviää Suomen Luonnon kyselyssä.

Suurista valtuustoryhmistä kokoomus ja vihreät puoltavat hankkeen edistämistä, Sdp taas näyttäisi tuulipuistolle punaista valoa. Vihreillä ja kokoomuksella on valtuustossa enemmistö.
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) on sitä mieltä, että merelle Helsingin edustalle voitaisiin rakentaa 140 tuulimyllyn puisto.

”Pajusen heitto oli erinomainen keskustelunavaus. Kun fossiilisen energian hinta nousee, tuulivoimasta tulee kannattavaa. Minun puolestani puisto voisi nousta myös Helsingin edustalle”, sanoo Helsingin energiapoliittisen työryhmän ja kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Risto Rautava.

Tuulipuisto on merkitty yleiskaavaan vihreiden aloitteesta, ja valtuustoryhmä seisoo puheenjohtaja Otto Lehtipuun mukaan yhä hankkeen takana.

”Mielestämme puisto sopii hyvin Helsinkiin – myös imagonsa puolesta. Toki hanke vaatii tarkempia selvityksiä. Ympäristövaikutusten arviointi pitää tehdä esimerkiksi linnuston osalta”, Lehtipuu sanoo.

Vaikutukset linnustoon ovat yksi syy siihen, miksi Sdp ei kannata tuulipuiston edistämistä.

”Siitä tulisi muuttolintujen surmanloukku. Lisäksi puisto soveltuu huonosti Helsingin edustalle, sillä se pilaa vakavasti maisemaa. Kustannuksetkin kohoa­vat korkeiksi. Helsinki omistaa osuuksia tuulivoimayhtiöistä ja alueita Hankoniemellä, joihin tuulimyllyjä voitaisiin rakentaa. Helsingin edusta ei ole hyvä alue tuuliolojen kannalta”, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Kai Kalima.

Asia saa lisävaloa ensi vuoden lopulla, kun Ilmatieteen laitos saa Suomen tuuliolot selvittävän Tuuliatlaksen valmiiksi. Puistosta ei päätetä sitä ennen.

Helsingin Energia ilmoitti heti olevansa kiinnostunut tuulipuistohankkeesta.

140 myllyä tuottaisi sähköä noin 1000 gigawattituntia vuodessa, mikä olisi noin 20 prosenttia Helsingin sähkönkulutuksesta ja kuusi prosenttia Helsingin Energian koko vuotuisesta energiantuotannosta.

Hintaa tuulipuistolle kertyisi noin miljardi euroa. Valtion maksuosuus olisi 400 miljoonaa euroa nykyisten investointitukien mukaan. Puisto jauhaisi sähköä todennäköisesti vasta 2020. Helsingin Energian toimitusjohtajan Seppo Ruohosen mukaan sijoituspaikka kannattaa etsiä huolellisesti.

Helsingin tuulipuistosta on keskusteltu vilkkaasti myös eri nettifoorumeilla. Kustannustehokkuuden ja maisemahaittojen lisäksi monia arveluttaa se, että tuulipuisto voi olla linnuille surmanloukku.

Suomen BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemen mukaan olennaista on paitsi tuulipuiston sijainti myös se, miten se sijoitetaan suurikokoisten lajien muuttoreitteihin nähden.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) ei ota kantaa Helsingin tuulipuistoon erikseen.
”Joudumme rakentamaan varmaan muutama kymmenen puistoa eri puolille Suomea. Jos myllyjä rakennetaan 500–1000, puistoja tulee useita kymmeniä”, Pekkarinen sanoo.

Teksti: Juha Honkonen ja Jarmo Pasanen