Missä siili luuraa?

Siili on Suomessa melko uusi tulokas ? vielä 1800-luvun lopussa se oli maan eteläosassakin vähälukuinen. Siilin kotiutuminen Suomeen saattaa olla jopa kokonaan ihmisen ansiota: siilejä tuotiin kuin matkamuistoina muun muassa Virosta ja Ruotsista.
Siilin asuinalue ulottuu nykyisin suunnilleen linjalle Suomussalmi?Ylitornio.
Meidän siilimme asustaa Suomen lisäksi Länsi-Euroopassa ja Pohjoismaissa. Jo Viron eteläosissa, muissa Baltian maissa ja Venäjällä elävä siili on eri lajia: meikäläisen piikkiniekan lähisukulainen idänsiili. Etelä-Euroopassa elelee puolestaan välimerensiili. Kaikkiaan Euraasiassa ja Afrikassa on kolmisenkymmentä siililajia. Lisäksi meikäläinen siili on siirretty sekä Pohjois-Amerikkaan että Uuteen Seelantiin.
Siilistä on tullut melko suosittu lemmikki etenkin Yhdysvalloissa. Kesysiilistä on kehitetty jopa erilaisia värimuotoja. Siili on Suomessa rauhoitettu eläin, joten sen ottaminen luonnosta lemmikiksi on kielletty.
Siili horrostaa talven
Talveksi siili vajoaa syvään horrokseen, jossa sen ruumiinlämpö on vain muutaman asteen jäätymispisteen yläpuolella.
Etelä-Suomen siilit heräävät tavallisesti huhtikuun lopussa, pohjoisessa vasta toukokuussa. Talvihorros taas alkaa etelässä yleensä lokakuussa, pohjoisessa jo syyskuun lopussa. Yli puolet ensimmäistä kertaa horrostavista siileistä kuolee tavallisinakin talvina.
Siilin talvihorrosta tutkineet professori Paavo Suomalainen ja Rolf Kristofferson havaitsivat tutkimuksissaan, että horrostavan siilin tärkeimmäksi energiavarastoksi osoittautui ihon alle tiettyihin kohtiin loppukesän ja alkusyksyn mässäilyn seurauksena muodostuva ruskea rasva.
Siili syö pääasiassa selkärangattomia eläimiä kuten lieroja, etanoita, toukkia ja täysikasvuisia hyönteisiä. Sille maistuvat myös ihmisen tarjoilemat makupalat kuten jauheliha ja raaka kala. Siilille tarjottavan maidon on oltava laktoositonta ja ruuan suolatonta. Tavallinen maito vetää siilin vatsan kuralle, ja suola saattaa jopa johtaa sen kuolemaan.
Siilin levinneisyyttä sekä horroksen ja lisääntymisen ajoittumista Suomessa on selvitelty Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Juhani Terhivuon johdolla.
?Meille on talletettu aikaisemmat siiliä koskevat tutkimusaineistot, ja Suomen Luonnon kyselystä saatavat tulokset täydentävät niitä varmasti mainiolla tavalla?, toteaa intendentti Terhivuo.
Suomen Luonto auttaa kyselyllä selvittämään siilin nykylevinneisyyttä ja elintapoja. Kerromme lukijoiden lähettämistä vastauksista lehdessä 12/2001 ja luovutamme sitten koko aineiston museolle.

Teksti: Juha Valste