Ajankohtaista

Vuotoksen linnuilla toivoa

Kesän koittaessa Vuotoksen soiden lintuelämä on riemukkaimmillaan. Kaukaa saapuneet suokukot käyvät ikiaikaisia turnajaisiaan. Pian suojaisella pesämättäällä alkaa herkeämätön haudonta. Kurjet, uivelot, metsähanhet ja joutsenet ovat aloittaneet pesinnän varhain, ja ne ohjaavat jo alkukesällä poikasiaan elämän alkuun.
Linturikkaus on uskomaton — esimerkiksi liroja pesii Vuotoksen alueella lähes kaksituhatta paria, uiveloita ja metsähanhia puolensataa pariskuntaa. Laajoille soille mahtuu asumaan nelisen muuttohaukkaperhettäkin. Suunnitellun tekoaltaan sijoilla pesii yhteensä vähintään satatuhatta lintua — nyt kesäkuussa elämää on poikasineen tietysti vielä enemmän.
Muutaman lintulajimme kannasta useita prosentteja pesii Vuotoksella. Lintukosteikko on koko Euroopalle tärkeä, koska Suomi on maanosan suolinnuston suosikki.
Vuotos onkin yksi kohteista, joiden suojelun laiminlyönnistä Euroopan komissio on haastanut Suomen EY-tuomioistuimeen. Huhtikuussa Suomi sai komissiolta nimenomaan Vuotosta koskevan varoituksen (perustellun lausunnon), jonka mukaan se on rikkonut lakia jättämällä alueen suojelematta ja hyväksyessään Vuotos-hankkeen.
”Suomi ei ole täyttänyt sille luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun direktiivin velvoitteita”, komissio toteaa uudessa varoituksessaan ja vetoaa myös muihin kuin lintuarvoihin. Hallituksella on tämän kuun 10. päivään aikaa ilmoittaa, miten tilanne korjataan.
Hallituksen ainoa mahdollisuus lienee liittää Vuotos Naturaan, sillä myöskään Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) viimekesäisen päätöksen mukaan valtioneuvosto ei ollut esittänyt riittäviä perusteita jättää Vuotoksen soita pois Naturasta.
”Unionin lainsäädäntö velvoittaa kaikkia: ympäristöministeriötä, valtioneuvostoa, Vaasan hallinto-oikeutta, korkeinta hallinto-oikeutta, siis Suomen valtiota ja sen kaikkia elimiä”, luettelee Suomen luonnonsuojeluliiton edustajana Vuotoksesta kamppaillut varatuomari Pirjo-Riitta Oinaala.
Kotimaassa Vuotoksen luonnonarvoja on Oinaalan mukaan ymmärretty viime aikoina pikku hiljaa vähän paremmin.
”Monet tiedotusvälineetkin ovat alkaneet nähdä yleisen edun puoltavan alueen luonnon säilyttämistä”, hän sanoo. ”Lakiprosessien kannalta KHO:n päätös ja Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkopäätökset ovat rohkaisevia niin kuin sekin, ettei Vaasan hallinto-oikeus antanut lupaa aloittaa Vuotoksella raivaustöitä.”
Vaikkei luontoarvojen menetyksiä otettaisi lainkaan huomioon, ei allas Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan ole yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Altaalla lisättäisiin Suomen sähköntuotantoa alle 0,5 prosenttia. Samalla hukutettaisiin luontoa tavalla, jota ei ole Euroopan unionissa aikaisemmin nähty.
Vuotoksen kotimainen käsittely on edennyt Vaasan hallinto-oikeuteen, joka harkitsee, ansaitseeko allas rakennusluvan.
Hallinto-oikeuden käsittelyn yhteydessä jälleen julkisuuteen tulleet allasalueen luonnonarvot ovat ehkä avanneet silmät sille, miten peruuttamattoman tuhoisa tekoallas olisi.
Luonnonrikkaudet eivät koske vain lintuja. Professori Rauno Ruuhijärven hallinto-oikeudelle toimittaman lausunnon mukaan esimerkiksi alueen lähteisten, ravinteisten lettosoiden monimuotoisuus on suurempi kuin millään Lapin suojelualueella.
Valtioneuvostolta ja oikeuslaitokselta odotetaan nyt päätöksiä.
”Olen ollut koko ajan sitä mieltä, että asia päättyy luonnon ja puolustajien kannalta hyvin, enkä muuten olisi jaksanutkaan”, sanoo kemijärveläinen lääkäri Helena Tiihonen, altaan lannistumaton vastustaja.
”Vaasan hallinto-oikeudella on riittävät perusteet vesilain mukaiseen kielteiseen päätökseen. Tietysti myös toivon, että valtioneuvosto noudattaa lakia ja liittää Vuotoksen suot osaksi Natura-kokonaisuutta.”
Norja teki vuodenvaihteessa vesivoimasta oman ratkaisunsa. Pääministeri Jens Stoltenberg totesi uudenvuodenpuheessaan, että suurten vesivoimahankkeiden aika on ohi, koska niiden hyödyt ”eivät riitä perustelemaan luonnon peruuttamatonta tuhoamista”.
”Koskematon luonto saa aina vain suuremman arvon”, ennakoi Stoltenberg.
Suojeluväki nosti puheen jälkeen kuohuviinimaljoja, sillä se merkitsi myös sitä, että Norja luopui pitkään kiistellystä kolmen joen vesivoimahankkeesta napapiirillä Saltfjelletin alueella.


Vuotoksen puolesta järjestetään joka vuosi soutu, jota järjestäjät luonnehtivat maailman mukavimmaksi mielenosoitukseksi. Tänä vuonna soudetaan 16.– 17. kesäkuuta. Ilmoittautuminen: Helena Tiihonen, (016) 813 210, 880 270, helena.tiihonen@sll. fimnet.fi.
Lisätiedot: http://personal.fimnet.fi/luonto/vapaavuotos.

Teksti: Antti Halkka