|
Luonto & kulttuuri: Kangasmannilan pappila, suojelukohde
|
Juna tuo matkustajan keskelle kauneinta vanhaa Keuruuta. Puisen asemarakennuksen ja makasiinin takana näkyvät uusi kirkko 1800-luvun lopulta ja vanha kirkko 1700-luvun puolivälistä. Radan toisella puolella on lähimpänä pieni punamultainen viljamakasiini, joka jo kuuluu entisen Kangasmannilan pappilan rakennuksiin. Itse vaalea pappila pilkottaa kauempana koivujen lomasta.
Pappilan pihaa koristavat vanhat korkeat koivut, kuuset, lehtikuuset ja muhkeat pensasistutukset. Puistomainen pihapiiri lähimpine talousrakennuksineen on hyvin säilynyt, mutta kauempana Pappilanniemessä on uusia asuintaloja.
Turun empireä edustava, valtakunnallisesti merkittävä päärakennus valmistui 1813 turkulaisen rakennusmestari Johan Sundstenin piirustusten mukaan. Se toimi kirkkoherran pappilana 1966 saakka. Tämän verran historiasta kertoo taulu talon seinässä, mutta tietä pitkin pihan ohittava näkee vain kyltin Mannilan päiväkoti.
Vanha pappila ja sen vierellä oleva pitkä aittarakennus piha-alueineen on suojeltu 1972 kulttuurihistoriallisesti huomattavina kohteina. 1976 päärakennus peruskorjattiin ja Mannilan päiväkoti aloitti siinä toimintansa. Remontissa muun muassa suojattiin vanhat seinä- ja lattiapinnat uusien pintojen alle.
Pienet jalat voivat siis tepastella rauhassa historiallisessa miljöössä. Lasten leikkipaikat on sijoitettu sisäpihalle, joka viettää kohti Keurusselän Lapinsalmea. Sisäpihan komealta kuistilta tai pihamaalta puiden ja marjapensaiden lomasta voi tähyillä vettä ja rantamaisemaa. Talvella tehdään mahtavat liukumäet. Voisiko hienompaa päiväkodin paikkaa kuvitella!
Päiväkodin johtaja Marja Kaihlaniemi viihtyy talossa ja sanoo lastenkin aistivan vanhan rakennuksen kauneuden. ”Se on ihan kuin satutalo, sanoi yksi lapsi hiihtäessämme huuruisena pakkaspäivänä järven jäätä pitkin kohti päiväkotia.”
Pappilan erikoisuuksiin kuuluu myös ullakolla asuva vinttitonttu, josta riittää tarinoita ja joka järjestää aika ajoin jännittäviä yllätyksiä lapsille.
Seurakunnan omistama pappila on vuokrattu kaupungille 42 lapsen päiväkodiksi ainakin 2004 saakka. Sen jälkeen tulevaisuuden ratkaisee kunnan lapsiluku. Jos päiväkotia ei enää tarvita, seurakunta kunnostanee talon jonkinlaiseksi juhlatilaksi.
Suojellun pihapiirin tuntumassa niin sanotussa miespihassa ovat säilyneet pappilan muhkea kivinavetta, maakellari, venevaja, varastorakennus sekä seurakuntasaliksi ja pappilan maiden vuokraajan asunnoksi 1860 rakennettu talo.
Kivinavetta on kunnostettu tyylikkääksi Kamanaksi, joka houkuttelee kävijöitä muun muassa matkailuneuvonnalla, museon näyttelyillä, ravintolalla sekä matkamuisto- ja juustomyymälällä.
Teksti: Ritva Kupari
Kuvat: Ritva Kupari
|
|