ETUSIVU

UUSIN LEHTI

ARKISTO

TILAAJAPALVELU

TOIMITUS

MEDIAKORTTI
Suomen Luonto

Ruoki lintuja oikein

Moni tuntee auttamisen iloa pystyttäessään syksyllä lintulautaa ja ripustellessaan pihalleen talipalloja. Hyöty on molemminpuolinen: höyhenpallerot saavat murua rinnan alle, ja lintuja ruokkiva ihminen pääsee seuraamaan niiden puuhia aitiopaikalta.
Ruokintaan liittyy muutamia asioita, joista saattaa aiheutua ongelmia, mutta pulmat voi onneksi välttää. ”Puhtauden kannalta on tärkeää, ettei lintujen ruokaa kaadeta suoraan maahan”, kertoo johtava ympäristöneuvoja Matti Nieminen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta. ”Maassa linnut pääsevät likaamaan ruokansa, ja maahan kaadettu ruoka voi myös houkutella rottia.”
Nieminen on saanut paljon yhteydenottoja lintujen ruokinnasta kiinnostuneilta kansalaisilta. Rottaongelmiakin on tullut hänen tietoonsa. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa joku oli ruokkinut lintuja kaatamalla ruuantähteitä maahan ja houkutellut samalla rottalauman paikalle.
Rottien lisäksi ruokintapaikalle voi tulla tauteja kuten salmonellaa, jos puhtaudesta ei huolehdita. ”En ole kuullut, että ihminen olisi saanut linnuista salmonellaa, mutta kyllä sen suhteen kannattaa pitää varansa”, Nieminen muistuttaa.
Kenties hygieenisin ratkaisu siementen, pähkinöiden ja muun syötävän tarjoiluun on ruokinta-automaatti. Sen etuna on, etteivät siivekkäiden ulosteet tipahtele ruuan päälle vaan lentävät siististi yli laidan. Automaatti on myös näppärä, koska sitä ei tarvitse olla yhtenään täyttämässä. Automaatin huono puoli on usein muovisen steriili ulkonäkö; perinteinen puinen lintulauta on epäilemättä kauniimpi.
Narun päässä riippuva talipallo on oiva lisä lintujen ravintoon, sillä talissa on runsaasti energiaa, jota sirputtajat tarvitsevat pitääkseen itsensä hengissä pitkien ja kylmien talviöiden yli. Talipallo on hyvä myös siksi, että jos se on ripustettu tarpeeksi korkealle, oravat tai isot linnut kuten harakat ja närhet eivät pääse rohmuamaan ruokaa pienempiensä nokan edestä.
Ruokintapaikan lähellä olisi hyvä olla tiheää oksistoa tai pensaita, jonne pikkulinnut pääsevät suojaan pedoilta, esimerkiksi varpuspöllöltä. Toki pedotkin tarvitsevat ruokaa, mutta pikkulinnuille on syytä antaa mahdollisuus paeta. Ruokintapaikka kannattaa perustaa sellaiseen kohtaan, että lintuja pääsee mukavasti seuraamaan ikkunasta. On kuitenkin varottava laittamasta ruokintaa paikkaan, jossa linnuilla on vaara törmätä ikkunaan.
Lintujen ruokinta ei ole pelkästään ruokkijan ja lintujen välinen asia. Naapurisopua ei kannata turhan päiten vaarantaa. Monet ovatkin kyselleet, saako kerrostalon parvekkeella pitää lintulautaa.
”Lain mukaan saa, mutta taloyhtiö voi halutessaan kieltää ruokinnan tontillaan kokonaan tai osittain”, Nieminen selvittää. ”Usein rakennukseen kiinnitettävät lintulaudat kielletään, koska ulosteet sotkevat toisten asukkaiden ikkunalautoja.”
Harvaan asutuilla seuduilla ruokkiminen on vapaampaa. Ruokintapaikan perustamiseen tarvitaan kuitenkin maanomistajan lupa, sillä lintujen ruokkiminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin.
Jos lähimpään naapuriin on matkaa kilometrikaupalla, on tärkeää, että kerran aloitettua ruokintaa jatketaan talven päättymiseen asti. Tiheästi asutuilla alueilla ruokinnan jatkaminen ei ole kohtalonkysymys, koska lähistöllä on aina muita ruokintapaikkoja. Linnut liikkuvat muutenkin laudalta toiselle — ne äänestävät siivillään.


- Talviruokinnan voi aloittaa Pohjois-Suomessa lokakuun lopulla ja Etelä-Suomessa yleensä marraskuun lopulla, kun muuttolinnut ovat lähteneet ja lämpötila laskee pysyvästi nollan alapuolelle.
Ruokintaa on hyvä jatkaa niin pitkälle kevääseen, että takatalvien vaara on ohi.

- Jos haluaa pitää rotat loitolla, linnunruokaa ei kannata kylvää pihalle vaan tarjoilla siististi lintulaudalta tai ruokinta-automaatista.

- Lintujen ruoka ei saa olla pilaantunutta tai suolaista.

- Rasva voi olla teurasjätettä, silavaa, ihraa tai läskiä. Se maistuu tiaisille, tikoille, pähkinänakkelille, harakalle, närhelle ja kuukkelille.

- Kauraa syövät varpunen, pikkuvarpunen, keltasirkku, punatulkku, fasaani, pähkinähakki, harakka ja närhi.

- Auringonkukan siemeniä popsivat etenkin punatulkut, viherpeipot ja tiaiset.

- Hirssistä pitävät varpunen, pikkuvarpunen ja närhi.

- Maapähkinät houkuttelevat pähkinähakkeja ja pähkinänakkeleita, tiaisia, mustarastaita, harakoita, närhiä ja kuukkeleita. Pähkinät voi myös murskata hentonokkaisia lintuja varten. Pähkinänmurut voivat kutsua paikalle vaikkapa puukiipijän.

- Omenia, kuivattuja pihlajanmarjoja ja muita marjoja voi tarjoilla rastaille, tilhille ja taviokuurnille. Paikalle saattaa tulla myös punarintoja, mustapääkerttuja ja rautiaisia.

-Leivänmurut kelpaavat varpuselle, pikkuvarpuselle, mustarastaalle, pähkinähakille, harakalle, närhelle, kuukkelille ja fasaanille.

Teksti: Juho Rahkonen



PALAUTE   YHTEYSTIEDOT