Kysy luonnosta

Siemeniä sängyssä
Löysimme kesämökkimme petivaatteista \"kotiloita\" kahtena kesänä peräkkäin. Niitä oli vaahtomuovipatjojen välissä ja oikein runsaasti vuodevaatelaatikossa. Mitä ne ovat ja miten ne ovat sänkyymme joutuneet?

\"Kotilot\" ovat rikkipurtuja ukonpalon lituja. Ukonpalko on ristikukkainen, mutta sen litu on kuin pähkinä: siinä on kova, miltei pallomainen kuori ja sisällä tavallisesti vain yksi ainoa siemen. Itse ukonpalko on alun perin kaakkoiseurooppalainen arokasvi, joka on Keski-Euroopassa myös paha rikkaruoho.
Meille sitä on tullut ennen muuta venäläisen sotaväen mukana 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Ukonpalko vaatii kuivaa ja lämmintä kasvupaikkaa, joten se on paljolti jäänytkin vanhojen varuskunta-alueiden kasviksi, joka kasvaa hiekkaisilla valleilla ja pientareilla. Peltorikkaruohoksi se ei ole meillä vauhkoutunut.
Petivaatteiden sekaan siemenet on kuljettanut metsähiiri tai metsämyyrä. Karvanaama on tarkoittanut siemenet talviravinnokseen. Ja koska useimmat lidut ovat rikkipurtuja, se on myös talven mittaan käynyt ruokavarastollaan.
Koska metsähiiri ja metsämyyrä tekevät talveksi siemenvarastoja, ne ovat mahdollisia kasvien levittäjiä. Suomessa ei ole asiaa tutkittu; ehkei meillä olekaan sellaisia kasveja, jotka olisivat sopeutuneet hiiren ja myyrän levitettäviksi. Kotiarollaan ukonpalko levinnee varastoivien jyrsijöiden, siiselin, suslikin ja hamstereiden, sekä muiden siemensyöjien matkassa.
Seppo Vuokko


Höyhenpallot pakkasessa
Miksi lintujen ruokintapaikat hiljentyvät pakkasten kiristyessä?

Mitä kovempi pakkanen, sitä tärkeämpää on säästää energiaa. Linnut saattavat käydä ruokintapaikalla vain aamulla, jos silloinkaan. Pysyttelemällä hiljaa paikallaan höyhenpallona lintu saattaa säästää energiaa enemmän kuin liikkumalla ja syömällä. Näinhän varsinkin mustarastaat näyttävän menettelevän.
Lintulaudan antimet saattavat olla vaikeasti nautittavia, jäätynyttä rasvaa tai auringonkukan siemeniä, joiden irrottamiseen, sulattamiseen ja lämmittämiseen kuluu enemmän energiaa kuin lauhalla säällä. Lintulaudan ulkopuolelta löytyvät pakkasen kuivattamat siemenet tai muu ravinto on ilmeisesti edullisempaa energiatalouden kannalta.
Mikäli lintulautaa on pidetty talven aikana kunnossa ja lisätty ravintoa sitä mukaa kun sitä kuluu, sillä käyvät linnut ovat hyvässä kunnossa ja riittävän lihavia paastoamaan muutaman päivän kireän pakkasjakson yli.
Pienten tiaisten, hippiäisen ja puukiipijän on kuitenkin löydettävä päivittäin ravintoa pitääkseen yllä aineenvaihduntansa. Niiden ei siis auta levätä huippupakkastenkaan aikaan. Ne joutuvat hyörimään oksistossa tuolloinkin. Pienistä tiaisista sinitiainen käyttää lintulautaa tehokkaimmin hyväkseen. Eteläisenä lajina se on hyötynyt paitsi lintulaudan antimista myös lämpenevistä talvista.
Seppo Vuolanto