Kysy luonnosta

Kotimainen pyöreälehtikihokki voisi menestyä huonekasvinakin. Kuva Ralf Åström/Luontokuvat

Lihansyöjä lemmikiksi

Onko Suomessa muita lihansyöjäkasveja kuin kihokki? Voisiko jonkin niistä "kesyttää" huonekasviksi?

Suomessa on kolmeen eri sukuun kuuluvia lihansyöjäkasveja: kihokkeja kolme, yökönlehtiä samoin kolme ja vesiherneitä noin kuusi lajia. Vesiherneitten lajimäärä on vielä aivan viime vuosinakin muuttunut tutkimusten myötä. Niiden varma tunnistaminen kukattomista versoista on vaikeaa, ja monet vesihernelajit kukkivat harvoin. Kaikki nämä kolme sukua käyttävät hiukan erilaista saaliin pyydystysmenetelmää.

Kihokkien lehdissä on pitkiä punaisia karvoja, joiden päässä kimaltelee nestepisara. Väri ja pisara toimivat houkuttimina. Kun hyönteinen laskeutuu lehdelle, se tarttuu tahmeaan nesteeseen ja karvat alkavat taipua kohti pyristelevää hyönteistä. Vähitellen koko lehti kouristuu saaliin ympäri. Entsyymit liuottavat hyönteisen pehmeät osat, jotka kulkeutuvat kihokin ravinnoksi. Jäljelle jää tyhjä kitiinikuori ja lehti avautuu uudelleen pyyntiin.

Yökönlehtien lehdet ovat tahmeita mutta ilman näkyviä karvoja. Pienet hyönteiset takertuvat lehden tahmapintaan, joka sulattaa saaliin pehmeät osat kasvin ravinnoksi samaan tapaan kuin kihokkikin.

Vesiherneet ovat kaikista kasveista ehkä erikoistuneimpia metsästäjiä. Meikäläiset lajit ovat vesikasveja, jotka pyydystävät vedessä uiskentelevia pikkuotuksia pyyntirakkuloilla. Ansassa on saranoitu kansi ja sisällä alipaine. Kun eläin koskettaa rakkulan suulla olevia tuntokarvoja, kansi avautuu ja saalis hulahtaa vesivirran mukana sisälle ? ja kansi sulkeutuu. Koko tapahtumaan kuluu vain sekunnin viideskymmenesosa.

Vesiherneitä voi kasvattaa akvaariossa. Varsinaisesti ruukkukasviksi meikäläisistä lajeista sopii parhaiten kuivahkoilla rahkasammalpinnoilla kasvava pyöreälehtikihokki, mutta sekin vaatii talvilevon.

Maailmalla lihansyöjäkasvien kasvatus on monille samanlainen intohimo kuin toisille orkideojen tai kaktusten kasvatus. Trooppiset ja subtrooppiset lihansyöjäkasvit sopivat paremmin sisäkasvatukseen kuin meikäläiset lajit.

Joitakin lajeja on silloin tällöin erikoisuuksina tarjolla kukkakaupoissa. Lihansyöjäkasvien siemeniä saa tilaamalla ulkomailta. Tarjolla on satoja lajeja, eniten kihokkeja, yökönlehtiä sekä kannu- ja tötterökasveja. Suomeksi lihansyöjäkasvien hoidosta ei ole paljon kirjoitettu, mutta englannin- ja saksankielistä kirjallisuutta on runsaasti.
Seppo Vuokko


Orava saaliina

Olen nähnyt kahdesti oravan jälkien päättyvän yhtäkkiä ja paikalla on vain isojen siipien pyyhkäisyt. Mikä lintu syö oravia?

Tavallisin oravia syövä lintu on kanahaukka. Molemmat asuvat metsässä ja liikkuvat päivisin. Orava on kanahaukalle ihanteellisen kokoista saalista. Myös huuhkajalle orava kelpaa, mutta se liikkuu yleensä vasta sen jälkeen, kun orava on mennyt yöpuulle. Siiven jäljet hangella paljastavat, kumpi on ollut saalistaja.
Seppo Vuolanto