ETUSIVU

UUSIN LEHTI

ARKISTO

TILAAJAPALVELU

TOIMITUS

MEDIAKORTTI
Suomen Luonto

Luonto & kulttuuri: Kuurankukkia ja kerihankia

Suomen kielessä on paljon talveen ja lumeen liittyviä sanoja. Ne kuvailevat vivahteikkaasti kylmää vuodenaikaamme; lunta, jäätä tai säätä. Osa sanoista esiintyy vain murteissa, mutta on silti saattanut säilyä esimerkiksi vanhoissa paikannimissä.

Erilaisia sateita lankeaa maahan myös talvella. Räntä, loska, sohjo ja suhju ovat deskriptiivisiä eli kuvailevia sanoja. Ne jäljittelevät märän sateen ääntä ja ovat siten luonteeltaan myös onomatopoeettisia.

Onneksi saamme sadetta myös kiinteämmässä muodossa. Pyry, pöry, myry, myrä, myräkkä ja tuisku kuvaavat hyvin kovatuulista sakeaa lumipyryä. Tuisku-sana on ilmeisesti johdos tuiskia-verbistä. Lumi voi sataa maahan myös hyvin runollisesti, kun lumihiutaleet hienot maahan lankeavat...

Lumen ja jään muodostamia röykkiöitä ja kinoksia on myös kutsuttu monilla eri sanoilla. Kalla on jääröykkiö karien rannassa sekä jäätikkö. Kulve ja nietos taas ovat tarkoittaneet tuiskun muodostamia lumivalleja.

Suojakelin muuttuessa pakkaseksi lumen pinta kovettuu. Kerihanget, kersteet, kantohanki ja riivanne ilmaisevat hangen kantavuutta. Riivanne on ohut lasimainen ja karkea jääkerros hangen päällä. Se kantaa hiihtäjän mutta upottaa kävelijän, ja jääkerroksen terävä reuna voi viiltää jalkoja. Riivanne on johdettu riittää-verbistä, joka on alkuperäisestä saattaa riitteeseen -merkityksestä kehittynyt abstraktimpaan suuntaan.

Kohva, kirsi, riite, riitta ja riitto tarkoittavat ohutta, onttoa jääkuorta. Kuuraksi taas kutsutaan yleensä ikkunassa olevia jäähileitä. Kuura-sanan synonyymeja ovat esimerkiksi huurre, hyy, hyhmä ja härmä. Itämurteissa käytetään myös huude-muotoa. Se on johdos verbistä huutaa, jota on aiemmin käytetty merkityksissä jäähdyttää, huokua kylmää tai kuumaa. Myös halla-sanaa on käytetty kuvaamaan ikkunan jäähileitä, mutta se on voinut tarkoittaa myös kipua, surua ja mielipahaa.

Vaikka kielemme talvisanaston kirjo on monipuolinen, se ei vedä vertoja eskimoiden inutsutikielelle, jossa pelkästään lunta kuvaavia sanoja on jo kymmeniä.

Sanojen poluilla -sarjassa tutustutaan luontoon liittyviin sanaryhmiin.

Teksti: Johanna Mehtola
Kuvat: Hannu Huttu/Luontokuvat



PALAUTE   YHTEYSTIEDOT