Ajankohtaista: Emon huomassa

Huuhkajanpojat kuoriutuvat muutaman päivän välein.

Toukokuisen havumetsän pohjakerroksessa tuijottaa menninkäisen pikisilmäpari. Ohikulkija ei sitä välttämättä hoksaa, mutta menninkäisen emoa ei voi olla huomaamatta. Se napsuttelee nokkaansa kuusen oksalla varoittavasti, ja jos kulkija ei tässä vaiheessa älyä poistua paikalta, emo syöksyy kimppuun tähdäten nasakan iskunsa tunkeilijan silmiin tai niskaan. Jotkut viirupöllön rengastajat ovat saaneet emon hyökkäyksestä ikuisen muiston päänahkaansa. Menninkäisen, viirupöllön lentokyvyttömän poikasen, suojeleminen on emon elämän tärkein tehtävä, jota on syytä kunnioittaa. Myös lapinpöllö ja hiiripöllö suojelevat siekailematta niin pesä- kuin maastopoikasiakin.

Huuhkaja ei ole niin aggressiivinen. Päin vastoin. Jos kulkija sattuu huhkaimen pesälle aikaisin kevättalvella, kun poikaset eivät ole vielä kuoriutuneet, hautova naaras saattaa jopa hylätä pesän.

Viirupöllön poikasmäärä vaihtelee myyrätilanteen mukaan. Huonoina myyrävuosina pesiminen jää kokonaan väliin. Nyt myyriä on vähän. "Myyräsyklin huippu oli viime syksynä. Kannan hiipuminen talven aikana oli siinä mielessä odotettavissa", kertoo dosentti Heikki Henttonen. "Puolet niistä pesistä, joissa viime vuonna oli munia, ovat nyt tyhjiä. Viirupöllöllä lienee tulossa keskimääräistä huonompi vuosi", arvelee pöllötutkija Pertti Saurola.

Teksti: Juha Kauppinen
Kuvat: Markku Nikki/Luontokuvat