ETUSIVU

UUSIN LEHTI

ARKISTO

TILAAJAPALVELU

TOIMITUS

MEDIAKORTTI
Suomen Luonto

Kysy luonnosta


Härkälintu munii toukokuussa neljä-viisi munaa, joita molemmat emot hautovat vuorotellen. Pesä on syytä jättää rauhaan.

Lähetä oma kysymyksesi Kysy luonnosta -palstalle!

Pesä veden varassa

Lintu rakensi pesän veden päälle. Kovan myrskyn aikana pesä ja munat peittyivät roskista. Emo valitti, rääkyi, ja kävin puhdistamassa pesän. Hautominen jatkui. Mikä lintu on kysymyksessä?

Kysymyksessä on härkälintu, silkkiuikun läheinen sukulainen. Se rakentaa pesänsä suojaisampaan paikkaan kuin silkkiuikku, jonka pesä usein kelluu melko avoimesti ruovikon tai muun kasvillisuuden ulkopuolella.

Emon rääkyvä ääni ei ole myrskystä johtuvaa valitusta, eikä munien peittyminenkään ole myrskyn aikaansaannosta. Kun härkälintu lähtee pesältään eikä hautominen vielä ole alkanut, se peittelee munat pesäaineksella, jotta ne olisivat paremmin turvassa saalistajilta, esimerkiksi varikselta.

Linnulla oli hyvä tuuri, kun varikset, harakat tai muut munien käyttäjät eivät havainneet kysyjän paljastamia munia ja hautominen pääsi jatkumaan. Härkälinnun rääkyvä, jopa mylvivä ääni on soidinta, siis tälle lajille normaalia huutoa, jota kuuluu läpi pesimäkauden etenkin hämärissä.

Tämän tarinan opetus on, että linnunpesät on aina syytä jättää rauhaan, samoin kuin eksyneiltä vaikuttavat linnunpojat tai mitkä tahansa luonnossa tavattavat otukset. Ja paikalta on poistuttava mahdollisimman nopeasti.


Häiriintyikö pesintä?

Lohjanjärvellä saaritontillani on kolme isokoskelon pönttöä ja yksi telkän pönttö. Isokoskelon poikueet onnistuvat. Telkkä on hylännyt kahdesti munansa. Miksi? Vesiskootterit ovat ajelleet lähistöllä haudonta-ajan alussa.

Vesilinnut hylkäävät pesänsä helpoimmin juuri haudonnan alussa. Suuren munamäärän muninta kestää pari viikkoa tai ylikin, ja lintu käy vain lyhyesti munimassa pesään yhden?kahden päivän välein. Kun hautominen sitten alkaa, saattaa rauhallisena valittu pesäpaikka ollakin jo rauhaton.

Tähän aikaan juuri kesämökeillä ruvetaan oleskelemaan pysyvämmin, liikkumaan rannassa, laskemaan vene vesille, lämmittämään saunaa ja niin edelleen.
Haudontaansa aloittelevalle linnulle saattaa riittää yksi pelästyminen, minkä jälkeen se ei halua enää tulla pesään. Tai sitten se ei uskalla rannalla oleskelevien ihmisten vuoksi palata pönttöön. Vesiskoottereiden vaikutuksesta en ole lukenut tai kuullut havaintoja, mutta lisänä sekin rikka rokassa.

Isokoskelo on pesinnässään tavallisesti hieman telkkää edellä. Koskelot ovat näin ollen saattaneet aloittaa haudonnan aikaisemmin ja jo ohittaneet herkimmän vaiheen, kun mökille asetutaan. Myös yksilölliset erot lintujen arkuudessa ovat suuret, ja kerran pesinnässään onnistuneet linnut tulevat mielellään seuraavana vuonna samaan paikkaan ja osaavat varautua mökillä puuhaaviin ihmisiin.


Teksti: Seppo Vuolanto
Kuvat: Jussi Murtosaari/Luontokuvat



PALAUTE   YHTEYSTIEDOT